3.12.2020 18:41

Elävätkö osakemarkkinat koronakuplassa vai riittääkö optimismille katetta?

Tämän syksyn keskeisiä rahoitusmarkkinoiden teemoja ovat olleet talouden kasvunäkymien epävarmuus, hallitusten ja keskuspankkien elvytystoimet sekä Yhdysvaltain poliittinen tilanne. Suunnattaessa katsetta ensi vuoteen näyttää siltä, että reaalitalouden ja osakemarkkinoiden toisistaan eriävä kehitys tulee jatkumaan pandemian painaessa reaalitaloutta, samalla kun toiveet rokotteesta ja talouden elvytystoimista tukevat markkinoiden riskisentimenttiä.

Markkinoiden kannalta keskeisenä lyhyen aikavälin haasteena on riski siitä, että tämän vuoden viimeisen neljänneksen negatiivinen kasvu saattaa jatkua myös ensi vuoden alussa etenkin Euroopassa.

- Koska riittävän kattavan rokotesuojan saavuttaminen tulee viemään aikaa, odotamme eriasteisten rajoitus- ja sulkutoimenpiteiden pysyvän keskeisenä pandemianhallintakeinona ainakin ensi vuoden alkupuoliskon ja mahdollisesti koko vuoden. Kun rokotteet eivät lyhyellä aikavälillä juurikaan auta kasvua, tulevat talouden aktiviteetin muutokset ensi vuoden alkupuoliskolla olemaan erittäin riippuvaisia pandemia-aalloista, erityisesti palvelusektorilla, SEB:n Suomen päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.

Vaikka viime viikkojen myönteisiä rokoteuutisia oli osattu odottaa, on niiden positiivinen markkinavaikutus, yhdessä USA:n presidentinvaalituloksen varmistumisen kanssa, ollut suuri. Usko siihen, että paluu uuteen normaaliin voisi tapahtua ensi vuoden kuluessa on vahvistunut.

- Finanssipoliittiset tukitoimet tulevat jatkumaan ensi vuoden puolella, kun viime aikoina sekä USA:ssa että Euroopassa vastatuulessa olleet tukitoimet saadaan nytkähtämään eteenpäin. Odotukset talouskasvun vahvistumisesta ja tukitoimien siivittämästä talouden vihreästä siirtymästä ovat jo heijastuneet osakemarkkinoille, jossa arvo-osakkeet ja vihreä sektori ovat menestyneet hyvin syksyn aikana, Hiljanen jatkaa.

Kurssit nousuun

Rahapolitiikka on jäänyt viime aikoina finanssipolitiikan jalkoihin, kun sen enempää Euroopan kuin Yhdysvaltain keskuspankki ei ole tehnyt uusia rahapoliittisia avauksia. Keskuspankkien passiivisuus heijastaakin rahapolitiikan keinojen suhteellista tehottomuutta – vallitsevassa tilanteessa rahapolitiikan rooliksi jää lähinnä hallitusten velkaelvytyksen mahdollistaminen pitämällä velkakirjaostojen avulla huolen siitä, että pitkät markkinakorot eivät käänny ennenaikaiseen nousuun. Keskuspankit ovatkin kasvattaneetkin taseitaan voimakkaasti pandemian alettua: Fedin tase on kasvanut yli 70 prosenttia ja EKP:n tase lähes 50 prosenttia maaliskuusta lukien, ja taseiden kasvun odotetaan jatkuvan ensi vuonna.

- Kaiken kaikkiaan odotamme ensi vuotta positiivisissa tunnelmissa talouden lyhyen aikavälin vastatuulesta huolimatta. Vaikka osakemarkkinoilla saatetaan nähdä jossain määrin voittojen kotiuttamista joulukuussa, ennakoimme osakemarkkinoiden nousun jatkuvan ensi vuoden alussa, Hiljanen toteaa.

- Vuoden 2021 ja 2022 tulosennusteiden valossa kursseissa näyttäisi olevan tilaa nousta. Lisäksi matala korkotaso sekä viimeaikaiset rokoteuutiset tukevat osakemarkkinoiden näkymiä. Uskon myös, että instituutiosijoittajien asemointi on ollut koko vuoden varovaista, SEB Varainhoidon strategi Matti Kantomaa jatkaa.

- Valuuttamarkkinoilla uskomme edelleen yliarvostetun dollarin heikentymisen jatkuvan ensi vuonna, samalla kun näemme selvää vahvistumispotentiaalia Ruotsin ja Norjan kruunuissa sekä Japanin jenissä. Pitkissä koroissa näemme vain varovaista nousua vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Etenkin Euroopassa pitkien korkojen nousu jäänee hyvin maltilliseksi, Hiljanen päättää.

Lue lisää ensi vuoden markkinanäkymistä SEB:n tuoreimmasta strategiajulkaisusta 


Lisätietoa  
Jussi Hiljanen Chief Strategist, USD & EUR rates
jussi.hiljanen@seb.fi puh: +46 8 506 23167