26.8.2020 14:00

SEB:n talousennuste: Suomen talous kärsinyt toistaiseksi odotettua vähemmän, mutta syksystä tulossa vaikea

Talousluvuilla mitattuna Pohjoismaat ovat toistaiseksi selvinneet yllättävän hyvin koronakriisistä, ja aiempia ennusteita on päivitetty positiivisempaan suuntaan. Toisen vuosineljänneksen lukuja katsoessa Suomen talous näyttää notkahtaneen toistaiseksi verrokkimaita selvästi vähemmän. Edessä on kuitenkin vaikea syksy, kun pandemian vaikutukset iskevät Suomen vientisektoriin.

Euroopan dramaattista talousdataa katsellessa näyttää siltä, että Suomen talous on supistunut toistaiseksi odotettua vähemmän koronakriisin keskellä. Kuluttajien luottamus ylittää tällä hetkellä jopa viime vuoden tasot, mikä on auttanut paljon kotimaista kysyntää. Toisaalta, Suomen vientiteollisuus on kokenut kovia iskuja, joiden myötä BKT supistuu 2,9 prosenttia tänä vuonna. Talous palaa loivalle kasvu-uralle vuonna 2021, jota tukee myös laaja globaali käänne parempaan.

Suomen talouden kilpailijamaihin verrattuna pienempää notkahdusta selittävät useat tekijät. Suomen varsin laajat ja onnistuneiksi osoittautuneet toimet pandemian alkuvaiheen hillitsemiseksi mahdollistivat tuotantolaitosten pitämisen käynnissä ja rajoitusten vähittäisen purkamisen verrattain aikaisessa vaiheessa kesällä. Suomen teollisuuden jälkisyklisyys ja pitkät tilauskirjat edesauttoivat tuotannon käynnissä pitämistä kevään ja alkukesän aikana, mutta ovat riski syksyn kasvunäkymille, kun keskeisten vientimaiden heikkous ja uusien tilausten puute alkavat heijastua kotimaiseen tuotantoon.

Pohjoismaat ja Baltia yllättivät positiivisesti

Myös Ruotsin talous on selvinnyt pandemiasta monia muita Euroopan maita paremmin, mutta ei pärjää Suomen luvuille. Ruotsin talouden ennustetaan supistuvan 3,8 prosenttia tänä vuonna. Työttömyys tulee nousemaan, mutta uudet elvytyskeinot auttavat taloutta toipumaan.

Ruotsin talous painui toisella kvartaalilla esimerkiksi Suomea merkittävästi enemmän, vaikka Ruotsin selvästi löyhempien koronarajoitusten odotettiin edesauttavan Ruotsin taloutta. Tämä selittyy osaksi Ruotsin teollisen viennin rakenteesta johtuvalla Suomea suuremmalla suhdanneherkkyydellä. Esimerkiksi kansainvälisesti erittäin suuresti kärsineen autoteollisuuden merkitys on Ruotsissa Suomea suurempi.

Tanskassa rajoitusten laaja ja nopea purkaminen ja viruksen verrattain maltillinen leviäminen pienensivät kulutuksen laskua. Talouden täydellinen palautuminen vie aikaa, mutta Tanskan odotetaan pärjäävän paremmin, kuin suuri osa Euroopan maista.

Norjassa talouden toipuminen on ollut odotuksia nopeampaa. Vienti ja öljyteollisuus ovat vastatuulessa, mutta erittäin laajat elvytystoimet ovat tukeneet kotimaista kulutusta. Norjan keskuspankin odotetaan olevan ensimmäisten joukossa, jotka lähtevät kiristämään rahapolitiikkaa vuoden 2022 vuoden lopulla.

Baltian maista etenkin Liettua on selviytynyt kriisistä yllättävän hyvin. Turismin pieni merkitys taloudelle ja kotitalouksien tukeminen rajoittavat BKT:n putoamista. Latvian ja Viron taloudet ovat kokeneet kovempia iskuja, mutta kuitenkin aiemmin ennustettua vähemmän.

Dramaattisen kevään jälkeen talouden kuva on kirkastunut ja tulevaisuuden näkymät hieman tarkentuneet. Pandemian kehitys on mennyt negatiivisempaan suuntaan kuin SEB:n kevään talousennusteessa ennakoitiin. Tästä huolimatta talouden toipuminen on ollut aiemmin ennustettua nopeampaa, etenkin kulutuksella ja tuotannolla mitattuna.

Erot maiden ja alueiden välillä ovat olleet kuitenkin yllättävän isoja. Pohjoismaat ja Baltia ovat yllättäneet analyytikot talousluvuillaan, mutta monissa kehittyvien markkinoiden maista virus on aiheuttanut odotettua enemmän tuhoa taloudelle. Tämä kokonaiskuva kerrotaan tuoreessa Nordic Outlook -raportissa.

SEB julkaisee Nordic Outlook -raportin neljä kertaa vuodessa. Raportti käsittelee maailmantaloutta pohjoismaisesta näkökulmasta. Nordic Outlook -raportti löytyy osoitteesta www.sebgroup.com

Tärkeimmät tunnusluvut (suluissa olevat luvut ovat toukokuun ennustelukuja)

International economy, GDP, year-on-year changes, %

2019

2020

2021

2022

United States

2.2 (2.3)

-5.5 (-6.5)

4.0 (5.6)

3.5

Euro area

1.3 (1.2)

-8.8 (-9.6)

6.6 (6.2)

3.4

United Kingdom

1.5 (1.4)

-11.6 (-11.6)

8.0 (4.3)

1.0

Japan

0.7 (0.7)

-5.8 (-5.3)

2.4 (3.0)

0.7

OECD

1.6 (1.7)

-6.6 (-7.0)

4.8 (5.1)

2.8

China

6.1 (6.1)

2.0 (2.0)

8.0 (9.0)

5.6

Nordic countries

1.4 (1.4)

-3.5 (-8.0)

4.0 (5.9)

2.8

Baltic countries

3.6 (3.6)

-2.9 (-9.0)

3.7 (5.9)

3.4

The world (purchasing power parities, PPP)

2.9 (3.0)

-4.3 (-3.3)

5.3 (5.7)

4.0

Nordic and Baltic countries, GDP, year-on-year changes, %

 

 

 

 

Norway

1.2 (1.2)

-2.6 (-6.1)

3.4 (5.0)

3.1

Denmark

2.3 (2.3)

-4.5 (-10.0)

5.0 (9.0)

2.5

Finland

1.1 (1.0)

-2.9 (-9.0)

3.2 (5.0)

2.2

Estonia

4.3 (4.3)

-4.7 (-9.8)

4.0 (6.5)

3.5

Latvia

2.2 (2.2)

-4.6 (-9.0)

4.3 (5.0)

3.5

Lithuania

3.9 (3.9)

-1.3 (-8.7)

3.0 (6.1)

3.0

Swedish economy, year-on-year changes, %

 

 

 

 

GDP, actual

1.2 (1.1)

-3.8 (-6.5)

4.2 (5.0)

3.1

GDP, working day corrected

1.3 (1.1)

-4.1 (-6.7)

4.1 (4.9)

3.1

Unemployment, % (EU definition)

6.8 (6.8)

9.0 (11.0)

9.6 (11.0)

8.4

CPI (consumer price index)

1.8 (1.8)

0.6 (0.4)

1.2 (1.3)

1.5

CPIF (CPI minus interest rate changes)

1.7 (1.7)

0.5 (0.3)

1.2 (1.3)

1.5

Government net lending (% of GDP)

0.5 (0.5)

-5.0 (-7.5)

-4.0 (-5.2)

-3.0

Repo rate (December)

0.0 (0.0)

0.0 (0.0)

 0.0 (0.0)

0.0

Exchange rate, EUR/SEK (December)

10.46 (10.46)

10.00 (10.35)

 9.75 (10.00)

9.60