Mene hakuun Mene sisältöön

Käytössäsi on vanhentunut selain. Tietoturvallisuuden ja sivujen yleisen toimivuuden vuoksi suosittelemme, että päivität selaimesi uusimpaan versioon

SEB tuo markkinoille hybridipääomarahaston

SEB Hybrid Capital Bond fund keskittyy niin sanottuun hybridipääomaan, pääasiassa ehdollisiin vaihtovelkakirjalainoihin (CoCos), jotka tunnetaan myös nimellä Additional Tier 1 (AT1). CoCoille on ominaista, että ne ovat korollisia siirtokelpoisia huonommassa etuoikeusasemassa olevia arvopapereita, joilla ei ole päättymispäivää, mutta jotka voidaan tietyissä ennalta määrätyissä olosuhteissa muuntaa osakkeiksi tai kirjata alas.

Keväällä lanseeratun rahaston nimi on SEB Hybrid Capital Bond Fund, ja sitä hallinnoi rahastoyhtiömme SEB Investment Management. Rahasto sijoittaa pääasiassa hybridipääomaan, jota kutsutaan nimellä Contingent Convertible bonds (CoCos). Tämä tunnetaan myös nimellä Additional Tier 1 (AT1).

Nämä ovat korkoa tuottavia arvopapereita, joita laskevat liikkeeseen lähinnä eurooppalaiset pankit. Vähemmässä määrin rahasto ostaa myös muunlaista hybridipääomaa rahoitusalan ulkopuolisilta yrityksiltä. Rahaston tavoitteena on tuottaa pitkällä aikavälillä vähintään riskitön korko +2,5 % vastaava tuotto.

Rahastonhoitajat Örjan Pettersson ja Marek Ozana kertovat tarkemmin.

Miksi perustatte rahaston, joka sijoittaa AT1-lainoihin?

Sijoittaminen AT1-obligaatioihin on jo pitkään ollut kysyttyä asiakkaidemme keskuudessa, jotka näkevät, että tässä omaisuusluokassa voi olla hyvä sijoitusmahdollisuus. Rahasto tarjoaa laajan ja hajautetun mahdollisuuden AT1-markkinoille, joihin rahastonhoitajat valitsevat vahvimmat pankit eri alueilta. Arvioimme, että rahastossa yhdistyvät houkutteleva korko ja vahvojen liikkeeseenlaskijoiden turvallisuus.

Onko tarkoituksenmukaista lanseerata rahasto nyt, kun otetaan huomioon viimeaikainen myllerrys AT1-joukkolainamarkkinoilla?

Se, että sijoitus tehdään aktiivisesti hallinnoituun rahastoon, tarkoittaa, että rahastonhoitajat käyttävät huolellisia analyysejä valitessaan instrumentteja/pankkeja, joihin rahasto sijoittaa. Näemme tämän keinona vähentää riskejä, jotka liittyvät AT1-obligaatioihin sellaisissa pankeissa, joilla voi olla samanlaisia ongelmia kuin markkinoilla on viime aikoina nähty.

Nykyinen rahoitusmarkkinoiden myllerrys selventää olemassa olevia riskejä, mikä helpottaa luottokelpoisuuden arviointia. Samalla arvostuksista on tullut houkuttelevampia. Näemme korkosegmentissä juuri nyt hyviä mahdollisuuksia, eikä vähiten niissä tuotteissa, joiden riskitaso on korkeampi ja joilla on siten potentiaalia tuottaa korkeampia tuottoja.

On myös syytä korostaa, että rahasto edistää osaltaan rahoitusvakautta, koska se tukee pankkien pääoman tarjontaa.

Mihin yhtiöihin aiotte sijoittaa?

Yrityksille, joihin rahasto sijoittaa, on ominaista, että ne ovat niin sanottuja "kansallisia mestareita" eli yrityksiä, joilla on vahva taloudellinen asema ja korkea luottokelpoisuus. Monissa tapauksissa niitä pidetään myös systeemisesti tärkeinä.

Mitkä ovat AT1-obligaatioiden riskit?

Yksi tämäntyyppisten arvopapereiden riskeistä on niin sanottu "kupongin peruuttaminen", eli liikkeeseenlaskijat voivat päättää olla maksamatta kulloistakin kuponkia. Lisäksi yrityksillä on niiden kannalta kriittisessä tilanteessa mahdollisuus muuntaa velkapaperit osakkeiksi tai alentaa niiden arvoa (trigger level -riski).

Hybridipääoma on korollinen arvopaperi, jolla ei ole eräpäivää, mutta jonka liikkeeseenlaskija voi ostaa joukkovelkakirjalainan takaisin tietyn ajan kuluttua. Epävarmuus arvopapereiden todellisesta maturiteetista on myös yksi riskitekijä ("call extension -riski").

AT1-obligaatioiden riskialttius käy selvästi ilmi sveitsiläisen suurpankin Credit Suissen tapauksesta. Nopean prosessin jälkeen pankki siirtyi kilpailijansa UBS:n omistukseen, ja Credit Suissen liikkeeseen laskemat AT1-obligaatiot alennettiin nollaan. Koska AT1-obligaatiot ovat suhteellisen uusi instrumentti ja tällaiset tapaukset ovat harvinaisia, instrumentin kohtalo ei ole aina selvä ("tuntematon riski"). Tässä tapauksessa AT1-obligaatioiden haltijat menettivät pääoman kokonaan, kun taas osakkeenomistajat saivat jonkin verran takaisin ("pääomarakenteen käänteisriski"). On tärkeää, että AT1-obligaatioihin sijoittavat ymmärtävät riskit, eikä heitä houkuttele vain houkutteleva korko ("tuotto-/arvoriski").

Historiallisesti nämä tapahtumat ovat olleet hyvin harvinaisia. Yritykset ovat huolissaan markkinoiden luottamuksesta niihin, mikä kärsisi, jos ne peruisivat kuponkimaksunsa, ja koska näiden yritysten rahoitusasema on vahva, osakkeiksi muuntamista tai arvonalennuksia on tapahtunut vain muutamissa tapauksissa sen jälkeen, kun omaisuusluokka otettiin käyttöön vuonna 2009. On kuitenkin tärkeää muistaa, että nämä riskit ovat olemassa, ja juuri se tekee tuottopotentiaalista suuremman.

Muita suosittuja korkorahastoja, joilla on myös perinteisiä korkosijoituksia suurempi riski ja potentiaali, ovat niin sanotut High Yield -rahastot. Hybridipääoman ja High Yield -rahastojen ominaisuudet eroavat jonkin verran toisistaan, mikä niistä erottuu?

High Yield -segmenttiin kuuluvat yritykset ovat määritelmällisesti heikommassa taloudellisessa asemassa, ja ne laskevat usein liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja, koska ne tarvitsevat lainaa toimintaansa varten. Ne ovat siis riippuvaisempia lähellä olevista voitoistaan täyttääkseen velvoitteensa joukkovelkakirjojen haltijoille.

Tämä suurempi riski pakottaa ne maksamaan sijoittajille korkeaa korkoa. Hybridipääomaa liikkeeseen laskevat yritykset ovat tavallaan päinvastaisessa asemassa, sillä niiden taseet ovat vahvat. Toisin kuin muut joukkovelkakirjalainat, pankit eivät laske liikkeeseen CoCoja siksi, että ne tarvitsisivat lainaa, vaan siksi, että se on kustannustehokas tapa vahvistaa pääomapohjaansa.

Volatiliteetin, eli sen, kuinka paljon arvopaperit liikkuvat, osalta hybridipääomasegmentti voi kuitenkin liikkua enemmän kuin High Yield -laji, vaikka sen taustalla oleva luottoriski on yleensä pienempi. High Yield -lajeihin verrattuna nämä kaksi korkotyyppiä ovat siis toisiaan täydentäviä.

Katso video: Introduction to SEB Hybrid Capital bond fund 

 


 

Rahastoon on mahdollista sijoittaa ainoastaan SEB:n Private Wealth Management & Family Officen asiakasvastuullisten kautta, jotta voimme varmistaa asiakkaan tietämyksen tason kyseisestä sijoitusmahdollisuudesta.

Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Rahasto-osuuksien ja muiden rahoitusvälineiden arvo voi nousta ja laskea, eikä ole mitään takeita siitä, että saat sijoitetun pääomasi takaisin.

Tutustu rahaston avaintietoesitteeseen ja esitteeseen.

SEB Hybrid Capital Bond Fund, avaintietoesitteeseen

SEB Hybrid Capital Bond Fund, Information Brochure