Yleistä rahastosijoittamisesta

Osakerahastoissa tuotto-odotus on korkea, mutta varsinkin lyhyellä tähtäimellä rahasto-osuuden arvonheilahtelut voivat olla suuria. Osakerahastojen arvonkehitys myötäilee osakemarkkinoiden kehitystä. Riski on kuitenkin pienempi osakerahastossa kuin yksittäisissä osakesijoituksissa, koska rahastossa sijoitus hajautetaan useaan eri kohteeseen. Osakerahastot voivat sijoittaa myös eri markkina-alueille tai toimialoille, joka pienentää riskiä yksittäisiin osakesijoituksiin verrattuna.

Korko- ja osakesijoitusten painoarvot ja niiden vaihtelurajat määritellään rahaston säännöissä kuten myös sijoitusten maantieteellinen kohdentaminen. Riskitasonsa puolesta yhdistelmärahastot sijoittuvat korko- ja osakerahastojen välimaastoon.

Lyhyen koron rahastot sijoittavat varansa esimerkiksi pankkien, valtioiden tai yritysten liikkeelle laskemiin korkoinstrumentteihin, joiden korkoriski on pääsääntöisesti alle vuoden. Lyhyen koron rahastojen tavoitteena on yleensä pitkällä aikavälillä ylittää kolmen kuukauden euribor-koron tuotto. 

Pitkän koron rahastot sijoittavat pitkäaikaisiin korkokohteisiin, joiden korkoriski on yli vuoden. Sijoituskohteina ovat esimerkiksi valtioiden, julkisyhteisöjen tai yritysten liikkeelle laskemat joukkovelkakirjalainat.

Korkorahastot sopivat sijoittajille, jotka tavoittelevat tasaista arvonkehitystä maltillisella riskitasolla. Ne sopivat sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Lyhyen koron rahasto on hyvä vaihtoehto talletuksille ja muille kassa- ja käteisvarojen sijoitusmuodoille. Pitkän koron rahastot sopivat parhaiten pidempiaikaiseen sijoittamiseen.

Rahastojen rahasto: Rahastojen rahasto sijoittaa toisiin rahastoihin. Sijoittamalla Rahastojen rahastoon sijoittaja saa erittäin hyvän hajautuksen sijoituksille.

Hedge-rahasto: Hedge-rahastot ovat erityissijoitusrahastoja. Hedge-rahastojen säännöt ovat yleensä sallivammat kuin tavallisten rahastojen säännöt. Tämä mahdollistaa tuoton, joka poikkeaa muista rahastoista. Hedge-rahastojen tavoite on usein positiivisen tuoton saavuttaminen markkinatilanteesta riippumatta. Näin hedge-rahasto toimii vaihtoehtona ja suojana (hedge) tavallisille sijoituksille. Hedge-rahastoja on monenlaisia ja niiden riskit vaihtelevat huomattavasti. 

A-osuuksien omistajille rahasto jakaa sääntöjensä mukaisesti vuosittain osinkoa (tuottoa). Osinko maksetaan rahana asiakkaan tilille.

Saman rahaston B-osuuksien omistajat eivät saa osinkoa, vain tuotto jää rahastoon ja realisoituu omistajilleen arvonnousun (kasvu) kautta. Tästä syystä A- ja B-osuuksien arvot eroavat toisistaan, vaikka sijoitukset ovat täsmälleen samanlaisia sarjasta riippumatta. 

Rahastovalikoimastamme löytyy myös I-sarjoja. Nämä rahastosarjat on suunnattu instituutioasiakkaille.

Osakerahaston riskitaso riippuu rahaston strategiasta. Mitä kapeampi ja erikoistuneempi strategia, sitä suurempi on osakerahaston riski. Osakerahasto, joka sijoittaa yksittäiseen alaan tai vain tietylle maantieteelliselle alueelle, on riskillisempi kuin rahasto, jonka sijoituskohteet on laajasti hajautettu maantieteellisesti tai eri toimialojen kesken.

Korkorahastot sopivat sijoittajille, jotka tavoittelevat tasaista arvonkehitystä maltillisella riskitasolla. Ne sopivat sekä lyhyt- että pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Korkorahastojen riskitaso on yleensä alhainen, mutta tuotto-odotus on samalla alhaisempi kuin osakerahastoissa.

Keskeinen periaate sijoitusrahaston sijoittamisessa on si­joitustoimin­nasta aiheutuvien riskien hajauttami­nen. Laissa sää­detään siksi sijoitusrahastoille kuinka varat tulee hajauttaa eri sijoituskohtei­siin ja kuinka paljon yksittäi­siin sijoitus­kohteisiin saa sijoittaa. Nämä ha­jautusta koskevat vaatimukset eivät kuitenkaan koske erikoissijoi­tusrahastoja.

Kaikille sijoitusrahastoille on yhteistä, että rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Rahaston tuottohistoria ei ole tae tulevasta tuo­tosta. Sijoittaja voi rahasto-osuuksia lunastaessa saada takaisin vähemmän kuin hän siihen alun perin sijoitti. Sijoitusrahastot eivät kuulu sijoittajien korvausrahaston eivätkä talletussuojan piiriin.

Vastapuoliriskillä tarkoitetaan rahastoon kohdistuvaa tappioriskiä, joka johtuu siitä, että liiketoimen vastapuoli saattaa laiminlyödä velvoitteensa ennen liiketoimeen liittyvän kassavirran lopullista selvittämistä. Rahaston korkosijoituksiin liittyy vastapuoliriski siitä, että korkosijoituksen liikkeeseenlaskija ei kykene suorittamaan velan takaisinmaksua sovitulla tavalla. Vastapuoliriski liittyy myös rahastoon tehtyjen vakioimattomien johdannaissopimusten osalta. Vakioimattomiin johdannaissopimuksiin liittyvää vastapuoliriskiä pienennetään sijoitusrajoituksilla sekä vastapuolille asetetuilla vaatimuksilla.

Operatiivisella riskillä tarkoitetaan rahastoon kohdistuvaa riskiä, joka johtuu Rahastoyhtiön tai Salkunhoitajan riittämättömistä sisäisistä menettelyistä ja henkilöihin ja järjestelmiin liittyvistä puutteista ja ulkoisista tapahtumista, teknologiasta, ja johon sisältyy oikeudellinen ja sopimusriski sekä Rahaston puolesta käytetyistä kaupankäynti-, selvitys- ja arvonmääritysmenettelyistä johtuva riski. Operatiivisilla riskeillä voi toteutuessaan olla merkittävä negatiivinen vaikutus rahaston rahasto-osuuden arvoon ja tuottoon. Operatiivisiin riskeihin varaudutaan varamiesjärjestelyin, varajärjestelmin sekä toiminnan jatkuvuussuunnittelulla.

Rahastoyhtiö seuraa rahastojen likvidien varojen määrää varmistaakseen kunkin rahaston riittävän maksuvalmiuden. Lisäksi rahastoille tehdään maksuvalmiusriskiä arvioivia stressitestejä. Rahasto-osuuksien lunastus voi kestää tavallista pidempään ja lisäksi lunastukset voi­daan tietyissä tilanteissa keskeyttää.

Rahastoyhtiöllä on vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 6 luvun 4 §:n mukainen vastuuvakuutus niiden vahinkojen korvaamiseksi, joista vaihtoehtorahaston hoitaja on tämän lain mukaan vastuussa.