Avioliittolaki muuttui 1. kesäkuuta alkaen

Muutoksien tavoitteena on selkeyttää avioliiton päättymiseen liittyviä varallisuusoikeudellisia tilanteita. Muutos koskee tapauksia, joissa puolisoiden avioliitto on päättynyt avioeroon, mutta ositusta ei ole toimitettu. 

Lakimuutoksen myötä avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua siitä, kun lainvoimainen päätös puolisoiden avioerosta tai avioliiton kumoamisesta on annettu, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Muutos ei koske avioliittoja, jotka päättyvät toisen puolison kuolemaan.

- Aiemmin oikeus vaatia ositusta ja puolisoiden välinen varallisuussuhde eivät ole vanhentuneet. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että esimerkiksi jo 1990-luvulla eronneella puolisolla on voinut edelleen olla oikeus vaatia ositusta, jos ositusta ei ole toimitettu eikä puolisoilla ole ollut täysin avio-oikeuden poissulkevaa avioehtoa, SEB:n juristi Linn Mäkitie kertoo.

Selvittämättömät avioerot ovat aiheuttaneet ongelmia erityisesti kuolinpesien selvittämisessä. Jos osituksen toimittamisesta ei ole ollut tietoa, kuolinpesän osakkaiden on pitänyt selvittää, onko entisellä puolisolla edelleen vaatimuksia kuolinpesää kohtaan.

- Uuden määräajan myötä ositus on toimitettava tai avio-oikeus päättyy. Kun avio-oikeus on vanhentunut, kumpikaan puoliso ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan avio-oikeuden nojalla toiselle puolisolle, eli oikeutta vaatia tasinkosuoritusta toiselta puolisolta ei ole. Puolisot voivat myös keskenään sopia vanhentumisajan pidentämisestä ennen määräajan päättymistä, Mäkitie kertoo.

Lain voimaantuloon sisältyy viiden vuoden siirtymäsäännös. Mikäli avioerosta on lain voimaan tullessa kulunut jo vähintään kymmenen vuotta, osapuolilla on vielä viisi vuotta aikaa toimittaa ositus tai sopia vanhentumisajan pidentämisestä. Tämän jälkeen oikeus vaatia ositusta vanhentuu.

Mikäli haluat keskustella lisää avioliittolain muista muutoksista, olethan yhteydessä omaan asiakasvastaavaasi.