Pitääkö lahjakirja tehdä kirjallisena?
Joulun lähestyminen herättää meissä monessa ajatuksia antaa lahjoja läheisilleen. Lahjat saavat erityisen merkityksen joulun aikana, jolloin lahjat tuovat iloa sekä lahjanantajalle että lahjansaajalle. Joululahjoista harvemmin laaditaan lahjakirjaa, mutta muissa merkittävimmissä lahjoissa se on hyvä laatia. Miksi lahjakirja laaditaan ja milloin sitä suositellaan?
– Jos lahjoituksia tehdään usein ja monelle henkilölle on lahjakirja hyvä tapa pitää kirjaa annetuista lahjoituksista. Esimerkiksi jos haluaa tehdä niin sanottuja verovapaita lahjoituksia, eli alle 5000 euroa kolmen vuoden välein, on lahjakirja hyvä laatia, jolloin pystyy seuraamaan sekä ajallisesti lahjoja että lahjoituksien määriä, SEB:n Wealth Planner Antti Salmenvaara toteaa.
Lahjakirja on kuitenkin pakollista laatia kirjallisena tietyissä tilanteissa. Yleisin peruste on avio-oikeuden poissulkeminen. Tällöin lahjanantajan on allekirjoitettava lahjakirja kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Lisäksi lahjansaajan tulee myös allekirjoittaa lahjakirja, jolloin voidaan vahvistaa, että lahjansaaja on hyväksynyt ja vastaanottanut lahjan. Toinen yleinen peruste lahjakirjan laatimiselle on ennakkoperintöolettaman poissulkeminen.
Lahja vai ennakkoperintö?
Lähtökohtaisesti vanhempien lahja lapselle katsotaan ennakkoperinnöksi. Sääntöön mahtuu muutama poikkeus, jolloin lahjoja ei yleensä tulkita ennakkoperinnöksi; kun lahja annetaan ainoalle lapselle, tai jos kaikki lapset saavat yhtä suuret lahjat. Ennakkoperintäolettaman voi joka tapauksessa poistaa erillisellä lahjakirjalla, jolloin lahjanantajan kuoleman jälkeen laaditussa perukirjassa ei tarvitse luetella aiemmin toteutuneita lahjoituksia, Salmenvaara kertoo.
Mikäli lahjaan liittyy ehtoja tai rajoituksia, lahjakirja pitää tehdä kirjallisesti. Ehto tai rajoitus voi olla esimerkiksi hallintaoikeuden tai tuotto-oikeuden pidättäminen itselleen tai toiselle henkilölle. Muun muassa kiinteistöjä tai asuntoja lahjoittaessa lahjanantaja voi pidättää hallintaoikeuden määräaikaisesti tai elinikäisesti. Osakkeita lahjoitettaessa tuotto-oikeuden pidättäminen on myös suosittua. Hallinta- ja tuotto-oikeuden pidättäminen rasittaa näin lahjansaajaa, jolloin lahjansaaja ei voi vapaasti määrätä omaisuudesta.
Hallintaoikeuden pidättäminen vaikuttaa arvoon, jonka perusteella lahjavero lasketaan
Verohallinto huomioi hallintaoikeuden tuoman rasituksen lahjaveroa määrättäessä, ja näin lahjaveron määrää alenee verratessa lahjoitukseen, joka tehtäisiin ilman hallinta- tai tuotto-oikeuden pidättämistä. Esimerkiksi 60-vuotias vanhempi lahjoittaa lapselleen 250.000 euron arvoisen sijoitusasunnon ja pidättää siihen hallintaoikeuden itselleen 10 vuodeksi. Ilman hallintaoikeuden pidätystä 250.000 euron lahjasta lahjavero on 29.600 euroa (11,8 %). Hallintaoikeuden pidätyksen johdosta lahjaveron perusteesta vähennetään hallintaoikeuden arvo, joka lasketaan omaisuuden vuotuiseen tuottoon perustuen (oletus 5 %/v). Käytännössä lahjan arvo hallintaoikeuden pidätyksellä 10 vuodeksi on 166.100 euroa, josta lahjavero on 18.032 euroa (7,2 %). Vuokratuotot kertyvät vanhemmalle 70-vuotiaaksi, tai mikäli hän menehtyy aiemmin, kuolemaan asti. Asunnon arvonnousu tulee puolestaan lapsen hyväksi ja vuokratuotot kymmenen vuoden jälkeen hänelle.
Lisäksi on hyvä huomioida, että myös pankki tarvitsee lahjakirjan nähtäväkseen, jotta se voi siirtää esimerkiksi lahjoitettavat arvopaperit lahjansaajan omistukseen.
– Mikäli suunnittelet suuren tai merkittävän lahjan antamista, suosittelemme keskustelemaan asiasta juristin kanssa ja tekemään alustavia laskelmia lahjaveron suuruudesta. Ennen kuin lahja toteutetaan, olisi aina hyvä keskustella asiasta ensin asiantuntijan kanssa, Salmenvaara päättää.