EKP:n retoriikka on pehmentynyt kesän jälkeen, kun kasvuindikaattorit ovat heikentyneet ja kuluttajahintojen nousuvauhti on jatkanut hidastumista. Tämän viikon odotettua korkeammat kolmannen kvartaalin kasvuluvut ja hienoinen inflaatiovauhdin nousu lokakuussa pienensivät kuitenkin todennäköisyyttä 0,50 prosenttiyksikön koronlaskulle seuraavassa kokouksessa joulukuussa. Tällä hetkellä näyttää todennäköisemmältä, että EKP jatkaa varovaisemmilla 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuilla lähikuukaudet, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.
Euroalueen yleinen kasvu on heikkoa. Maiden suhteen kuva on kuitenkin vaihteleva, sillä eteläisten talouksien kasvuluvut ovat positiivisempia, kun taas Saksan ja muiden pohjoisten talouksien kasvu on taantunut. Myös ostopäälliköiden indeksien (PMI) kaltaiset sentimentti-indikaattorit ovat eriytyneet, sillä valmistajien tunnelma on heikentynyt, kun taas palvelualan tunnelma on vahvempi.
SEB:n ekonomistit odottavat euroalueen BKT:n piristyvän selvemmin vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Kuluttajien luottamus on parantumassa, mutta se ei ole vielä näkynyt datassa, kuten vähittäismyynnissä. Inflaatiovauhdin hidastumisen, korkojen alenemisen ja palkkojen korkean, mutta hidastuvan nousun pitäisi kuitenkin vauhdittaa kulutuksen kasvua ensi vuonna.
- Vaikka inflaatiolukemat ovat olleet sitkeän korkeita suurimman osan vuotta 2024, palvelujen hintojen inflaatio hidastui yhtäkkiä alkusyksystä. Vaisu talouden kasvu viittaa siihen, että näemme edelleen hintojen nousuvauhdin hidastumista vuosina 2025–2026, vaikka palkankorotukset pysyvätkin historiallisilla mittareilla mitattuna korkeina, Hiljanen toteaa.
Inflaation laskiessa SEB:n ekonomistit uskovat EKP:n voivan kiihdyttää ohjauskorkojen laskuvauhtia vuonna 2025 - yhdellä 0,50 prosenttiyksikön leikkauksella maaliskuussa 2025 ja 0,25 prosenttiyksikön leikkauksilla kaikissa muissa kokouksissa heinäkuuhun asti, mikä merkitsee 1,50:n talletuskorkoa heinäkuussa.