Mene sisältöön

EKP odottaa lisätietoja – korot pysyvät ennallaan huhtikuussa

Euroopan keskuspankin odotetaan pitävän talletuskoron ennallaan 2 prosentissa huhtikuun 30. päivän korkokokouksessaan. Lähi-idän sodan kiihtyminen on lisännyt inflaatiopaineita selvästi, mutta toistaiseksi energiahintojen nousu ei ole heijastunut laajasti pohjainflaatioon.

EKP on korostanut energiahintojen nousun keston, voimakkuuden ja laaja-alaisuuden tärkeyttä rahapolitiikan päätöksenteolle. Vaikka öljyn hinta ja jalostetut polttoaineet ovat kallistuneet selvästi kevään aikana, maakaasun hinnat ovat nousseet huomattavasti vähemmän kuin EKP:n maaliskuussa julkaisemissa vaihtoehtoisissa skenaarioissa. Tämä on erityisen merkittävää euroalueen inflaationäkymien kannalta.

EKP:n neuvoston viestintä on viime viikkoina ollut johdonmukaisen varovaista. Useat neuvoston jäsenet ovat todenneet, että koronnostot ovat mahdollisia, mutta päätöksiä ei haluta tehdä ennen kuin energiahintojen välillisistä vaikutuksista saadaan lisää näyttöä. Markkinoiden korko-odotukset ovat vaihdelleet voimakkaasti geopoliittisen tilanteen mukaan.

SEB odottaa yhtä 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa kesäkuussa. Korkoja voidaan nostaa tätä enemmän, jos inflaation leviämisvaikutukset osoittautuvat ennakoitua suuremmiksi. Toisaalta konfliktin nopea rauhoittuminen voisi johtaa siihen, että korot pysyvät nykytasolla pidempään.

- Markkinat hinnoittelevat tällä hetkellä kolmea 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa tälle vuodelle. Vaikka EKP:n päähuomio pysyy toistaiseksi inflaatioriskeissä, uskoisin, että konfliktin vaikutukset talouskasvuun tulevat saamaan hieman suuremman painoarvon, kunhan kriisi rauhoittuu, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.

Samaan aikaan kasvunäkymät ovat heikentyneet. Tuoreet luottamusluvut Ranskasta ja Saksasta viittaavat selvään heikkenemiseen erityisesti vähittäiskaupassa, ja kuluttajaluottamuksen laskun odotetaan jatkuvan. Mikäli energiamarkkinoiden häiriöt alkavat rajoittaa tarjontaa, talouskasvun hidastuminen voisi muodostua merkittäväksi riskiksi rahapolitiikan kiristämiselle.

Ylös