Suomen kiinteistömarkkinan koko on noin 90 miljardia euroa, ja vuonna 2023 kaupankäyntivolyymi oli vain 2,6 miljardia euroa.
- En näe mahdollisena, että kaupankäyntivolyymi jää näin matalalle tasolle pidemmäksi aikaa, Lähde toteaa.
Hänen mukaansa Suomen kiinteistömarkkinaan vaikuttavat tällä hetkellä sekä lyhytkestoiset heilahtelut että pidemmän aikavälin trendit.
- Esimerkiksi korkojen heilahtelussa on kysymys lyhyemmän aikavälin vaihtelusta. Siihen pitää olla varautunut, sillä tälläkään kertaa korot eivät jääneet pysyvästi matalalle tai korkealle tasolle.
- Lisäksi on asioita, joista ei vielä varmaksi tiedä, onko kyseessä pysyvä muutos vai lyhyempi aikaista vaihtelua. Tällaisesta esimerkkinä etätyö ja toimistotilojen vähentynyt käyttö. Yritykset hakevat vielä linjaa, mikä on sopiva tasapaino etä- ja lähityön välillä erilaisissa tehtävissä ja yrityksissä. Aika näyttää, miten tämä vaikuttaa jatkossa toimistotilan kysyntään pidemmällä aikavälillä.
Pitkän aikavälin trendejä puolestaan on esimerkiksi kaupungistuminen ja alhainen syntyvyys Suomessa. Muutamat kasvukeskukset pysyvät virkeinä ja muut alueet puolestaan taantuvat.
- Tämä trendi, kaupungistuminen, tuskin tulee muuttumaan tai hiipumaan tulevina vuosina.
Toinen esimerkki on ilmastonmuutos ja sen vaatimukset energiatehokkuudelle. Kiinteistönomistajien pitää huomioida nämä asiat jatkossa vielä entistä paremmin.
- Kiinteistöomistajien ja -sijoittajien pitää ymmärtää näistä pitkän aikavälin trendeistä aiheutuvat riskit ja olla linjassa niiden kanssa, eikä asemoitua niitä vastaan, Lähde muistuttaa.
Ville Lähde puhui teemasta syyskuussa Profession järjestämässä Strategy Talk Real Estate -seminaarissa Helsingissä.