MiFID II direktiivin ensisijainen tavoite on parantaa sijoittajansuojaa. Tavoitteena on myös harmonisoida sääntöjä koko EU:n alueella ja sitä kautta parantaa kilpailua ja tehokkuutta arvopaperimarkkinoilla sekä lisätä rahoitusvälineiden kaupankäynnin läpinäkyvyyttä. Sääntely tuo mukanaan lisää raportointivelvollisuuksia sekä viranomaisiin että asiakkaisiin päin ja rajoittaa pankkeja ja muita rahoituslaitoksia vastaanottamasta palkkioita ja korvauksia.
MiFID II tiukentaa myös velvoitteita, jotka koskevat asiakkailta kerättävää tietoa ennen sijoituksen suosittelemista. Asiakkaan tilanne voi muuttua ajan kuluessa. Tämä voi vaikuttaa asiakkaan kykyyn kantaa tappioita ja sijoituksen aikahorisonttiin, joilla puolestaan on vaikutusta sopivaan riskitasoon ja instrumentteihin. Taustatietojen puuttuessa pankki ei voi tarjota sijoitusneuvontaa tai varainhoitoa. Neuvojalla on aina huolellisuusvelvoite, jonka mukaisesti pankin tulee varmistua asiakkaan edun huomioon ottamisesta.
MiFID II -direktiivillä pyritään myös muun muassa lisäämään kulujen läpinäkyvyyttä. Kaikki kulut tulee raportoida asiakkaille sekä ennen kaupankäyntiä että sen jälkeen. Jos SEB esimerkiksi antaa asiakkaalle neuvon sijoittaa tiettyyn rahastoon tietyllä summalla, SEB:n on ilmoitettava etukäteen asiakkaalle kaikki kulut kuten merkintäpalkkio, rahaston juoksevat kulut ja mahdollinen säilytyspalkkio. Yhteenveto kaikista veloitetuista palkkioista tulee myös raportoida asiakkaalle vähintään kerran vuodessa.