Suomessa tunnelmat heikompia kuin tilastodata
Suomen talouden luottamusindeksit ovat heikentyneet muun Euroopan trendin mukaisesti. Tuotantosektorin näkymät ovat synkimmät, ja tilanne ei ole kaukana vuosista 2012-2014, jolloin kasvu oli erittäin heikkoa. Mutta kova data kertoo tilanteen olevan parempi, kun teollisuustuotannon kysyntä ja tavaravienti ovat edelleen kasvussa.
Palvelusektorin indikaattorit ovat näyttäneet hieman laskevaa kehitystä, kuitenkin viime kuukausina tasaantumista on ollut havaittavissa. Näkemyksemme mukaan talouskasvu tulee pysymään noin 1,5 prosentissa tänä ja ensi vuonna, mutta riskejä on näkyvissä. Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani, ja sen jatkuva heikko taloustilanne voi vaikuttaa negatiivisemmin myös Suomeen jatkossa.
Työmarkkinat heikentyvät
Kahden vahvan vuoden jälkeen Suomen työmarkkinoilla on vauhti hieman hidastunut. Työttömyysaste pysyi 6,7 prosentissa suurimman osan vuodesta 2019, mutta työpaikkojen kasvu hiljeni yhteen prosenttiin vuoden lopulla. Näkyvissä on kuitenkin joitain valon merkkejä. Avoimien työpaikkojen määrä nousi jo ennestään historiallisen korkealta tasolta. Yritysten viestimät vaikeudet löytää sopivaa työvoimaa kielivät työmarkkinan rakenteellisista ongelmista.
Kotitaloudet synkistelevät
Suomalaisten kuluttajien luottamus on laskenut kahden positiivisen vuoden jälkeen ja on nyt alemmalla tasolla kuin viime vuosikymmenen taantumien aikana. Tämä nopea negatiivinen muutos on hieman yllättävää, mutta voi liittyä kuluttajien pelkoon siitä, että nopeampi kasvu viimeisen 2-3 vuoden aikana oli vain väliaikaista. Hienoinen työllisyyden kasvu ja palkkojen nousuvauhdin varovainen kiihtyminen antavat kohtalaista lisäystä ostovoimaan. Samanaikaisesti kotitalouksien säästäminen, joka on ollut lähellä nollaa usean vuoden ajan, voi kuitenkin lisääntyä. Kulutus kasvoi yli prosentilla viime vuonna ja tulee kasvamaan hieman nopeammin vuosina 2020-2021.
Ruotsissa vaimean kasvun vuosi
Ruotsissa luottamusindikaattorit osoittivat heikkoa tai negatiivista kasvua vuoden 2019 lopulla ja vuoden 2020 alussa, mutta kotitalouksien toipunut kulutus ja positiivinen käänne asuinrakentamisen osalta kertoo, että talous jatkaa kasvua vuonna 2020. Vuonna 2021 kasvu nopeutuu, kun Ruotsi pääsee mukaan kansainvälinen nousuun.
Jatkuva väestönkasvu on yksi syy, miksi työttömyys jatkaa nousuaan tulevan vuoden aikana. Ruotsin keskuspankki tulee pitämään korot ennallaan, vaikka inflaatio tulee olemaan alle sen asettaman 2 prosentin tavoitteen.
Talouden heikkous ilmenee etenkin teollisessa tuotannossa, kun taas kotimaiset sektorit näyttävät pieniä merkkejä toipumisesta, erityisesti vähittäismyynnin ja rakennusalan osalta. Edistyminen USA:n ja Kiinan välisissä kauppaneuvotteluissa lupailee, että teollisuustuotanto tulee nousemaan uudestaan seuraavien kuukausien aikana. Olemme laskeneet Ruotsin ennustetta vuoden 2020 osalta hieman, 1,1 prosenttiin (aiemmin 1,2 prosenttia). Vuoden 2021 ennusteemme pysyy ennallaan 1,7 prosentissa.
Baltiassa viilenee
Pienen viiveen jälkeen viime vuoden globaali hidastuminen on vaikuttanut myös Baltian maihin, painaen teollisuustuotantoa ja kulutusta. Heikommasta kasvusta huolimatta työmarkkinat ovat tiukat ja palkankorotukset korkeita. Liettuan BKT:n kasvu hidastuu viime vuoden yli 3,5 prosentista noin 2,5 prosenttiin vuosina 2020 ja 2021. Latviassa hetkellinen hidastuminen 2,0 prosenttiin tänä vuonna kiihtyy 2,5 prosentin kasvuun vuonna 2021. Viron kasvu jarruttaa viime vuoden 3,8 prosentista 2,0 prosenttiin tänä vuonna, ja ponnahtaa 2,6 prosenttiin vuonna 2021.
SEB julkaisee Nordic Outlook -raportin neljä kertaa vuodessa. Raportti käsittelee maailmantaloutta pohjoismaisesta näkökulmasta. Nordic Outlook -raportti löytyy osoitteesta www.sebgroup.com