Mene hakuun Mene sisältöön

Käytössäsi on vanhentunut selain. Tietoturvallisuuden ja sivujen yleisen toimivuuden vuoksi suosittelemme, että päivität selaimesi uusimpaan versioon.

Nordic Outlook: Talouden pehmeä lasku edelleen mahdollinen - suomalaisten kotitalouksien sitkeys pitää Suomen talouden pinnalla

Globaaleja kasvuennusteita on leikattu huomattavasti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Samanaikaisesti inflaatioennusteita on puolestaan nostettu. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on suuria vaikutuksia sekä kuluttajille että tuottajille vielä vuosien ajan, ja energian hinnat tulevat pysymään korkealla tasolla.

- Kansainväliset talousnäkymät ovat selvästi heikentyneet. Havaittavissa on myös positiivisia vastavoimia, ja pääskenaariomme on edelleen globaalin talouden pehmeä lasku, jossa BKT:n kasvu hidastuu ja työttömyyden kasvu on maltillinen. Mutta sodan, korkean inflaation ja keskuspankkitoimien takia negatiiviset voimat dominoivat taloudessa toistaiseksi, SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson toteaa.

SEB:n ekonomistit ovat laskeneet kasvuennusteita huomattavasti verrattuna tammikuussa julkaistuun edelliseen ennusteeseen. Globaalin BKT:n ennustetaan nyt kasvavan 3.0 prosenttia tänä vuonna ja 3.4 prosenttia vuonna 2023. Kasvuennusteita on laskettu eniten Euroopan osalta, ja erityisesti Saksan, jossa energian saanti ja hinta aiheuttavat ongelmia.

Keskuspankit keskittyvät inflaatioon – markkinaympäristö pysyy epävakaana

Keskuspankit tulevat keskittymään inflaation taltuttamiseen talouskasvun heikentymisestä huolimatta. Hintapaineet ovat levinneet yhä laajemmalle talouteen, kun yritykset ovat enenevässä määrin siirtäneet nousevat kustannukset kuluttajien maksettavaksi.

- Tämä lisää riskiä, että pitkän aikavälin inflaatio-odotukset nousevat tasolle, joka alkaa ruokkia ylisuuria palkankorotuksia, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.

Palkankorotusten osalta tilanne on edelleen jakautunut. Palkkahintojen nousukierteen riskit ovat suurimmat Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, mutta myös euroalueen palkkojen nousuvauhdin odotetaan kiihtyvän viipeellä.

- Odotamme USA:n keskuspankin nostavan ohjauskorkonsa lähelle 3.5 prosenttia ensi vuoden puoliväliin mennessä. EKP:n odotamme aloittavan koronnostot heinäkuun kokouksessaan ja nostavan korkoja 1.5 prosenttiyksiköllä syksyyn 2023 mennessä, Hiljanen jatkaa.

Likviditeettiolosuhteiden kiristyminen ja kasvun epävarmuus painavat osakekursseja alas. Luottomarginaalien leveneminen, markkinoiden epävakaus, tiukentuvat rahoitusolosuhteet ja rahapolitiikan kiristäminen muodostavat keskuspankeille ja sijoittajille haastavan toimintaympäristön.

Suomessa kotitaloudet ovat sitkeitä korkeasta inflaatiosta huolimatta

Suomen talouden yhteys Venäjään on vähentynyt viime vuosien ajan. Inflaatio on korkea, mutta siedettävä, ja matalammalla tasolla kuin monessa muussa EU-maassa. Inflaatio nousee tänä vuonna korkeimmalle tasolle sitten 1990-luvun, mutta on silti vain 4.5 prosenttia. Työmarkkina on vahva ja investointien kasvu on suotuisaa. SEB on leikannut kuluvan vuoden kasvuennustetta reilusti, ja ennustaa Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 1.8 prosenttia ja 1.5 prosenttia vuonna 2023.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti vahvasti suomalaisten kotitalouksien talousnäkymiin. Maaliskuun luvuissa nähty pudotus kotitalouksien luottamuksessa on kaikkien aikojen suurin kuukaudessa mitattu. Todellinen muutos kulutuksessa tulee todennäköisesti olemaan kuitenkin paljon maltillisempi ja kotitalouksien kulutuksen ennustetaan kasvavan.

Ruotsissa kulutus hidastuu, ja talous putoaa kasvu-uran alle. Korkea inflaatio ja nousevat korot kurittavat kotitalouksia. Keskuspankki onkin hankalien päätösten edessä, kun asuntolainojen sidonnaisuus lyhyisiin korkoihin lisää talouden korkoherkkyyttä.

Tanskassa talouden epävarmuus ja korkea inflaatio ovat aiheuttaneet romahduksen kuluttajien luottamuksessa. Näkymät kotitalouksien osalta ovat haastavat, mutta työllisyys, palkat ja asuntojen hinnat ovat nousussa. Finanssipolitiikka ja investointien kasvu tukevat kuitenkin taloutta.

Norjassa koronarajoitusten poistuminen auttaa talouden toipumista tänä keväänä. Kotitaloudet ovat pessimistisiä, mutta silti vahvoja korkeita hintoja vastaan. Korkeat korot hidastavat kasvuvauhtia ja Norjan keskuspankki jatkaa koronnostoja.

Lue koko raportti: 20220510-nordic-outlook-war-and-inflation-will-hamper-growth-en-0-3099417.pdf (sebgroup.com)

Tärkeimmät tunnusluvut: (suluissa olevat luvut ovat helmikuun ennustelukuja)

International economy, GDP, year-on-year change, %

2020

2021

2022

2023

United States

-3.4

5.7 (5.6)

2.6 (3.5)

1.7 (2.1)

Euro area

-6.4

5.4 (5.3)

2.1 (4.0)

2.8 (2.9)

United Kingdom

-9.3

7.4 (7.2)

3.7 (4.5)

2.5 (2.9)

Japan

-4.5

1.6 (2.0)

2.3 (3.2)

1.9 (1.2)

OECD

-4.6

5.5 (5.2)

2.6 (3.7)

2.3 (2.4)

China

2.2

8.1 (8.1)

5.0 (5.2)

5.2 (5.4)

Nordic countries

-2.1

4.3 (4.2)

2.4 (3.3)

2.1 (2.5)

Baltic countries

-1.8

5.6 (5.6)

1.1 (3.8)

2.0 (3.4)

The world (purchasing power parities, PPP)

-3.2

6.1 (5.8)

3.0 (4.1)

3.4 (3.6)

Nordic and Baltic countries, GDP, year-on-year change, %

 

 

 

 

Norway

-0.7

3.9 (3.9)

3.6 (4.0)

2.9 (2.5)

Denmark

-2.1

4.8 (4.0)

2.4 (3.3)

2.4 (3.0)

Finland

-2.3

3.5 (3.5)

1.8 (3.0)

1.5 (1.6)

Lithuania

 -0.1

5.0 (4.9)

0.9 (3.5)

1.8 (3.3)

Latvia

-3.6

4.8 (4.5)

1.8 (4.6)

2.5 (3.8)

Estonia

-3.0

8.3 (8.2)

0.6 (3.2)

2.0 (3.0)

Swedish economy, year-on-year change, %

 

 

 

 

GDP, actual

-2.9

4.8 (4.9)

1.8 (3.0)

1.8 (2.7)

GDP, working day corrected

-3.2

4.7 (4.8)

1.9 (3.1)

1.9 (2.8)

Unemployment, % (EU definition)

8.5

8.8 (8.8)

7.6 (7.6)

7.5 (7.2)

CPI (consumer price index)

0.5

2.2 (2.2)

6.1 (3.1)

4.2 (1.7)

CPIF (CPI minus interest rate changes)

0.5

2.4 (2.4)

5.9 (3.3)

3.0 (1.5)

Government net lending (% of GDP)

-2.7

-0.2 (-0.6)

0.3 (0.7)

0.2 (0.7)

Repo rate (December)

0.00

0.00

1.25 (0.00)

1.75 (0.50)

Exchange rate, EUR/SEK (December)

10.05

10.29

10.15 (10.05)

9.70 (9.70)