"Euroopan keskuspankin (EKP) elvytyspolitiikalla on ollut odottamattoman nopea optimismia ja inflaatio-odotuksia lisäävä vaikutus, mikä vakauttaa koko Euroopan näkymiä", sanoo Robert Bergqvist, SEB:n pääekonomisti. "Vaikka maailmantalouden tärkeimpien moottorien johtotehtävissä on tapahtunut monimutkaisia muutoksia, odotamme, että globaali kasvun nopeutuminen jatkuu. BKT:n kasvu 34 pääasiassa varakkaassa OECD-maassa kiihtyy 1,9 prosentista vuonna 2014 2,7 prosenttiin vuonna 2016", Bergqvist toteaa.
"Keskuspankkimme ennusteen mukaan globaali rahatalous kehittyy elvyttävämpään suuntaan vuonna 2015", Håkan Frisén, SEB:n Head of Economic Forecasting ja Nordic Outlook -julkaisun päätoimittaja sanoo. "Useissa kehittyvissä talouksissa hitaamman kasvun ja alhaisen inflaation takia useat keskeiset korot voivat lähentyä länsimaissa vallitsevaa matalampaa tasoa. Rahapolitiikka eri maissa nostaa arvopaperien hinnat ja velat uusiin ennätyslukemiin, ja sillä on merkittävä vaikutus valuuttoihin", Frisén sanoo.
Alhainen inflaatiotaso jatkuu. OECD-maissa inflaatio jatkaa tänä syksynä laskusuuntaansa kohti nollaa. Koska aiemmat öljyn hinnan laskut eivät näy kahdentoista kuukauden luvuissa, inflaatio nousee uudelleen. Kun katsotaan hieman pidemmälle eteenpäin, rahapolitiikan tehokkuus sekä sen vaikutus kysyntään ja maailmanlaajuisten resurssien hyödyntämiseen samoin kuin tulotason kasvu määräävät inflaatiokehityksen. Keskuspankit ja eri maiden hallitukset ovat havainneet, että ongelmana on lisääntyneestä taloudellisesta toimeliaisuudesta huolimatta heikko palkkojen kehitys.
"Rahapolitiikka aiheuttaa riskejä ja nostaa esiin uusia kysymyksiä", Bergqvist sanoo. "Yhä aggressiivisempi politiikka nostaa arvopaperien hintoja ja lisää velkaa, mutta se ei todellisuudessa pysty lisäämään kulutusta ja pääoman käyttöä; ’finanssisykli’ näyttää voimakkaalta, mutta suhdannetilanteen kehitys on melko hidasta", Bergqvist lisää. Yhdysvaltain keskuspankin valitsema politiikka toimii luonnollisena rahoitusmarkkinoita ohjaavana voimana ja se ohjaa muiden keskuspankkien rahapolitiikkaa. Yhdysvaltain talous osoittaa kolmen prosentin kasvua. Hyvien reaalitulojen, arvopaperien hintojen nousun ja työttömyyden laskun odotetaan kiihdyttävän yksityisen kulutuksen kasvua. On myös mahdollista, että pääomainvestoinnit lähtevät nousuun Yhdysvalloissa. SEB odottaa Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen kasvavan maltilliset 2,7 prosenttia tänä vuonna (vuonna 2014 kasvuprosentti oli 2,4) ja sitten yltävän 3,2 prosenttiin vuonna 2016. EUR/USD-vaihtokurssin odotetaan laskevan 0,95:een tämän vuoden loppuun mennessä.
Kreikan jatkuvista ongelmista huolimatta euroalueella on näkynyt joitakin positiivisia yllätyksiä. On tärkeää, että inflaatio-odotukset ovat ylhäällä, mutta luultavasti EKP ei vielä ole tyytyväinen. Bruttokansantuote kasvaa 1,7 prosenttia tänä vuonna ja 2,1 prosenttia vuonna 2016. Kumpaakin arviota on tarkistettu ylöspäin 0,5 ja 0,4 prosenttiyksikköä verrattuna helmikuun ennusteeseemme. Heikko euro, matalammat energianhinnat, alhaiset korot ja arvopaperien hintojen nousu vauhdittavat kasvua suurimmassa osassa euroaluetta huolimatta hitaasta kasvusta Italiassa ja Ranskassa.
"Odotamme Kreikan hallituksen antavan periksi muiden maiden esittämille uudistusvaatimuksille, mutta todennäköisyys, että Kreikka eroaa eurosta, on lisääntynyt, koska maalla on vakavia likviditeettiongelmia ja sen poliittinen tilanne on epävakaa. Kesäkuun loppuun mennessä Kreikan kolmannen apupaketin on oltava sovittuna", Frisén sanoo. "Kreikan eurosta eroamisen pitkän aikavälin seurauksia ei pidä aliarvioida; kaikki euroalueen maat saisivat silloin kantaakseen valuuttakurssiin liittyvän riskipreemion. Kun Yhdysvaltain keskuspankki on nostanut korkoa ensimmäisen kerran ja kun Kreikassa toivottavasti päästään rakentavaan ratkaisuun, odotukset kasvavat sen suhteen, että EKP alkaa vähentää kuukausittaisia ostojaan. Tämän odotetaan johtavan EUR/UDS-valuuttapariteettiin vuoden 2016 aikana."
Pohjoismaissa talousnäkymät poikkeavat edelleen toisistaan. Suomelle tiedossa on edelleen haasteita. Indikaattorit eivät viittaa nopeaan talouden nousuun. Kasvua heikentävät sekä rakenteelliset (haasteet tieto- ja viestintätekniikka-alalla) että taloudelliset (Venäjän kysyntä) tekijät. Suomessa toivo pannaan elvyttävään rahapolitiikkaan, jota EKP:n politiikkaa tukee, ja uuden koalitiohallituksen kykyyn toimia päättäväisesti ja pitäytyä liian tiukan finanssipolitiikan harjoittamisesta. Suomen bruttokansantuote kasvaa 0,4 prosenttia tänä vuonna (-0,1 prosenttia vuonna 2014) ja 1,0 prosenttia vuonna 2016.