- Kauppasota, negatiiviset kasvuvaikutukset ja suotuisa inflaatiokehitys tukevat mahdollisuuksia uusiin koronalennuksiin kesäkuun jälkeen, mutta odotamme EKP:n silti pitäytyvän datasta riippuvaisessa, kokouskohtaisessa lähestymistavassa. Odotamme edelleen, että talletuskorko saavuttaa pohjalukeman 1,50 prosenttia syyskuussa, mutta riskejä on hitaampaan koronlaskutahtiin kesäkuun kokouksen jälkeen, toteaa SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.
EKP:n neuvosto hyvin valmistautunut kesäkuun koronlaskuun
Edellisessä kokouksessaan 17. huhtikuuta EKP:n neuvosto laski ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä seitsemännen kerran nykyisessä koronlaskusyklissä. Lehdistötiedotteessa toistettiin jälleen kerran, että EKP noudattaa edelleen talousdatasta riippuvaista ja kokouskohtaista lähestymistapaa sitoutumatta ennalta tiettyyn korkopolkuun. Kokouksessa EKP viittasi selvästi lyhyen aikavälin kasvuriskeihin, jotka liittyvät kauppajännitteisiin.
- Viimeaikaiset kommentit viittaavat siihen, että EKP:n neuvosto on laajalti yksimielinen kesäkuun koronlaskun suhteen. Sen sijaan neuvoston sisällä on eriäviä näkemyksiä siitä, missä tahdissa ja missä laajuudessa keventämistä jatketaan kesäkuun jälkeen: jotkut jäsenet ovat sitä mieltä, että korkoja voidaan leikata edelleen, jotkut ovat sitä mieltä, että mahdollisesti pidetään taukoa, ja jotkut jäsenet ovat sitä mieltä, että korot saattavat olla jo nyt syklin pohjalla tai hyvin lähellä sitä, Hiljanen toteaa.
- Odotamme edelleen, että EKP laskee talletuskorkoa neutraalin alapuolelle, 1,50 prosenttiin, syyskuussa. Jatkuvat peräkkäiset koronalennukset tarvitsevat kuitenkin lähikuukausina lisää tukea talousdatasta, ja on hyvin mahdollista, että heinäkuun kokouksessa pidetään tauko koronlaskussa, Hiljanen päättää.