Geopoliittiset konfliktit ja presidentti Donald Trumpin nopeat politiikan muutokset aiheuttavat edelleen epävarmuutta. Vaikka kaupan epävarmuus on lieventynyt kesän aikana, se on edelleen historiallisesti korkealla tasolla. Yhdysvaltojen keskimääräinen efektiivinen tullitaso on 15–20 prosenttia, mikä on hieman korkeampi kuin aiemmin oletettu. SEB:n ekonomistit ovat edelleen korottamassa hieman globaalia kasvuennustetta. Maailman BKT:n odotetaan kasvavan noin 3 prosenttia vuodessa vuosina 2025–2027.
Yhdysvallat kärsii tulleista eniten, mutta näkymät ovat vähemmän synkät kuin viime keväänä, ja taantuman riski on pienentynyt. Kasvua hidastavat huomattavasti heikentynyt työmarkkinatilanne ja vähentynyt kulutus, mutta tekoälyinvestoinnit, korkojen lasku ja vuodesta 2026 alkaen toteutettavat finanssipoliittiset elvytystoimet tukevat kasvua. Euroalue on piristymässä puolustus- ja infrastruktuuri-investointien avulla, erityisesti Saksassa, ja näkymät ovat tulleista huolimatta varovaisen optimistiset. Kiina saavuttaa 5 prosentin kasvutavoitteensa tänä vuonna, mutta se tapahtuu finanssipoliittisen tuen ja Yhdysvaltojen ulkopuolelle suuntautuvan viennin kasvun avulla. Rakenteelliset heikkoudet kuitenkin jatkuvat.
- Epävarma tilanne on nyt hieman helpottunut, kun useiden maiden Yhdysvaltoihin suuntautuvien tuontituotteiden tullit on vahvistettu. Samalla uudet sopimukset ovat kuitenkin yksityiskohdiltaan puutteellisia, eikä kukaan näytä tietävän tarkasti, miten ne toimivat tai kuinka kauan ne ovat voimassa. Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppasuhteet ovat muuttumassa. Se, miten tullien kustannukset jaetaan viejien, tuojien ja kotitalouksien kesken, on myös tärkeää kaupan ja talouden tulevan kehityksen kannalta, toteaa SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Inflaatio hidastui, mutta eri tahtiin
Korkeammat tullit merkitsevät väliaikaista inflaation nousua Yhdysvalloissa. Muissa maissa hallitsevampia ovat Kiinan hintoja painava ylikapasiteetti, heikentynyt dollari ja raaka-aineiden hinnat. Ennustekauden loppuun mennessä inflaatio on useimmissa maissa lähellä tavoitetasoa. Työmarkkinoiden hidastuminen ja inflaatio-odotusten pysyminen tavoitteen tuntumassa tarkoittavat, että Fed voi laskea korkoja asteittain neutraalille tasolle, noin 3,00 prosenttiin.
- EKP:n korkojen laskusykli on lähestymässä loppuaan, ja tämän vuoden lopun viimeisen koronlaskun jälkeen seuraa tauko vuonna 2026 ja hidas korkojen nousu vuodesta 2027 alkaen, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.
- Viime keväästä lähtien inflaatioluvut ovat olleet hieman odotettua alhaisemmat sekä Yhdysvalloissa että euroalueella. Kevään varastojen kasvu on saattanut hieman viivästyttää tullien vaikutusta hintoihin, mutta yritykset eivät selvästikään halua nostaa hintoja ja syyttää siitä tulleja. Trump on jo osoittanut, ettei hän epäröi julkisesti häpäistä ja painostaa yrityksiä, jotka kritisoivat Valkoisen talon talouspolitiikkaa. Mutta mikä tärkeämpää, uskomme, että Yhdysvaltojen kuluttajien heikentynyt kysyntä vaikeuttaa hintojen korottamista, minkä vuoksi tilanne eroaa vuosien 2021–2023 inflaatiopiikistä, Hiljanen toteaa.
Suomessa talouden kasvu on jäänyt odotuksista
Vuosien 2023–2024 taantuman jälkeen Suomen talouden odotettiin elpyvän vuonna 2025, mutta elpyminen on ollut pettymys, ja BKT pysyi ennallaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ilman selkeää käännettä asuntomarkkinoilla ja työmarkkinoilla kasvu tulee pysymään heikkona myös tulevina vuosineljänneksinä. Vuoden 2025 BKT:n kasvun ennustetaan olevan vaatimattomat 0,8 prosenttia, ja viennin ennustetaan olevan ainoa kasvun veturi. Jatkuvat rakenteelliset haasteet todennäköisesti rajoittavat kasvun alle 2 prosenttiin vuosina 2026–2027.
Suomen työmarkkinat ovat heikentyneet vielä enemmän kuin SEB:n ekonomistien jo ennestään pessimistinen näkemys. Työttömyysaste on lähellä 10 prosenttia. Suomen työmarkkinat reagoivat tyypillisesti talousmuutoksiin viiveellä, joten työttömyyden kasvu heijastaa viime vuosien hidasta talouskasvua. Vähittäiskauppa ja julkinen sektori vähentävät työpaikkoja, mikä vaikuttaa suhteettomasti naisiin. Positiivisempana seikkana voidaan mainita, että työssäkäyvien palkat ovat nousseet hieman. Näiden voittojen säilyttäminen tulevissa palkkaneuvotteluissa voi kuitenkin osoittautua vaikeaksi.
Vaikka vähittäismyynnissä on näkynyt varovaisia merkkejä vakaantumisesta, viimeisimmät tiedot ovat olleet pettymys. Kuluttajien luottamus nousi heinäkuussa korkeimmalle tasolle moneen vuoteen, mutta jos työmarkkinat eivät parane, tämä optimismi osoittautuu lyhytaikaiseksi. Yhdessä hallituksen asettamien säästötoimien kanssa yksityisen kulutuksen odotetaan pysyvän heikkona vielä jonkin aikaa. Kestävämpää elpymistä ei ole odotettavissa ennen vuotta 2027.
Tärkeimmät tunnusluvut: (suluissa olevat luvut ovat toukokuun 2025 ennustelukuja)
|
international economy. GDP. Year-on-year changes, % |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
|
United States |
2.8 |
1.6 (1.1) |
1.7 (1.3) |
2.0 |
|
Euro area |
0.9 |
1.2 (1.0) |
1.3 (1.2) |
1.5 |
|
United Kingdom |
1.1 |
1.2 (0.9) |
0.9 (1.2) |
1.3 |
|
Japan |
0.1 |
0.8 (0.8) |
0.8 (0.8) |
0.7 |
|
OECD |
1.8 |
1.4 (1.3) |
1.5 (1.4) |
1.7 |
|
China |
5.0 |
5.0 (4.2) |
4.5 (4.0) |
4.5 |
|
Nordic countries |
1.8 |
1.0 (1.6) |
2.0 (2.1) |
2.4 |
|
Baltic countries |
1.2 |
2.0 (2.2) |
2.7 (2.4) |
2.3 |
|
World (PPP) |
3.2 |
3.0 (2.8) |
2.9 (2.8) |
3.1 |
|
Nordic and Baltic countries. GDP, y-o-y changes, % |
|
|
|
|
|
Norway |
2.1 |
0.5 (1.8) |
1.1 (0.9) |
1.6 |
|
Denmark |
3.5 |
1.8 (1.9) |
2.5 (2.5) |
2.8 |
|
Finland |
0.4 |
0.8 (1.1) |
1.3 (1.8) |
1.8 |
|
Lithuania |
2.8 |
2.7 (2.7) |
3.1 (2.5) |
2.1 |
|
Latvia |
-0.4 |
1.3 (1.6) |
1.9 (1.9) |
2.3 |
|
Estonia |
-0.3 |
1.2 (1.8) |
2.5 (2.8) |
2.8 |
|
Swedish economy, y-o-y changes, % |
|
|
|
|
|
GDP, actual |
1.0 |
1.1 (1.6) |
2.7 (2.9) |
2.9 |
|
GDP, day-adjusted |
1.0 |
1.3 (1.8) |
2.5 (2.7) |
2.7 |
|
Unemployment rate (%) (EU definition) |
8.4 |
8.8 (8.8) |
8.6 (8.5) |
8.3 |
|
CPI |
2.8 |
0.6 (0.6) |
1.2 (1.7) |
1.8 |
|
CPIF |
1.9 |
2.6 (2.5) |
1.8 (1.9) |
1.8 |
|
Public-sector balance (% of GDP) |
-1.5 |
-1.0 (-1.0) |
-0.9 (-1.0) |
-0.7 |
|
Policy rate (Dec) |
2.50 |
1.75 (2.00) |
1.75 (2.00) |
2.00 |
|
Exchange rate, EUR/SEK (Dec) |
11.48 |
10.85 (10.40) |
10.40 (10.20) |
10.20 |