- Huolimatta geopoliittisista levottomuuksista ja Yhdysvaltain keskuspankkia ja sen lykkäämiä koronalennuksia ympäröivästä draamasta, kokonaiskuva inflaation hidastumisesta ja maailmantalouden normalisoitumisesta pitää paikkansa, sanoo SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Maailmanlaajuiset kasvunäkymät paranevat jonkin verran
Yhdysvaltojen talous on edelleen vastustanut korkeiden korkojen ja kuluttajahintojen aiheuttamaa vastatuulta, ja SEB:n ekonomistit ovat tarkistaneet Yhdysvaltojen vuoden 2024 BKT:n kasvuennustetta lähes prosenttiyksikön ylöspäin 2,5 prosenttiin. Muut BKT:tä koskevat tarkistukset ovat suhteellisen pieniä. Saksan heikko talous hillitsee euroalueen kasvua vuoden alkupuoliskolla, ja BKT kasvaa 0,6 prosenttia. Finanssipoliittisten elvytystoimien tukemana Kiina saavuttaa tänä vuonna 5 prosentin kasvutavoitteensa huolimatta heikon kulutuksen, kiinteistömarkkinoiden ja geopolitiikan aiheuttamasta jatkuvasta vastatuulesta. Pohjoismaissa Tanska nauttii kasvupyrähdyksestä lääkealan ansiosta ja Norja öljysektorin ansiosta. Yhdysvaltojen vahvuudesta huolimatta maailmanlaajuinen kasvu pysyy maltillisena, noin 3 prosentissa vuodessa vuosina 2024 ja 2025.
- Useat tekijät vaikuttavat suuresti siihen, mihin maat päätyvät kasvutaulukossa: korkoherkkyys, finanssipoliittisten elvytystoimien ja teollisuuspolitiikan laajuus, muutokset varallisuushinnoissa, riippuvuus teollisuudesta (erityisesti jos se on riippuvainen Kiinasta), altistuminen energiakriisille ja tuottavuus. Mitä enemmän maat ovat olleet alttiita näille tekijöille, positiivisesti tai negatiivisesti, sitä parempi tai huonompi niiden kasvu on ollut, sanoo SEB:n talousennusteista vastaava Daniel Bergvall.
Inflaatio laskussa joistakin takaiskuista huolimatta
Kuluttajahintojen laskusuuntaus jatkuu joistakin takaiskuista huolimatta, kun suurin osa viime vuosien inflaation noususuhdanteista on kuitenkin kääntynyt laskuun. Talous on hidastunut, myös hieman Yhdysvalloissa. Tämän odotetaan osaltaan heikentävän hintakehitystä tulevaisuudessa. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat lähellä keskuspankkien inflaatiotavoitteita. Suurin huolenaihe on edelleen palvelusektori. Kysyntä on pysynyt yllä - yhdistettynä työmarkkinoihin, jotka ovat heikentyneet vain maltillisesti - mikä aiheuttaa edelleen huolta. Palkkojen nousu on kuitenkin hidastunut merkittävästi Yhdysvalloissa, ja myös Euroopassa on ollut merkkejä hidastumisesta.
EKP ennen Fediä
SEB:n ekonomistit odottavat nyt, että Yhdysvaltain keskuspankki pidättäytyy koronalennuksista ainakin syyskuuhun asti ja etenee sen jälkeen hitaammin kuin aiemmin arvioitiin, eli yhteensä kaksi koronalennusta tänä vuonna ja neljä vuonna 2025. Euroalueen talous on heikko ja inflaatio on laskenut suunnilleen odotetusti, mutta Euroopan keskuspankin painopiste on siirtynyt pitkän aikavälin inflaatioriskeihin ja haluun odottaa, että tämän kevään palkkakierrokset saadaan päätökseen. EKP on periaatteessa ”luvannut” kesäkuun leikkauksen.
- Odotamme yhteensä neljää EKP:n koronleikkausta vuonna 2024 ja neljää vuonna 2025. Yhdysvaltain odotettua vahvemmat näkymät ovat osaltaan johtaneet nimellis- ja reaalikorkojen nousuun ja dollarin vahvistumiseen vuoden alkupuoliskolla, mikä on lisännyt eroja ja jännitteitä useilla tasoilla Yhdysvaltain ja muun maailman välillä, Daniel Bergvall sanoo.
- Yhdysvaltojen inflaatiopettymykset ovat olleet hieman liian suuria, jotta niitä voitaisiin pitää vain väliaikaisina ja sellaisina, jotka Fed voisi jättää huomiotta. Uskomme, että EKP ja muut keskuspankit voivat olla pari koronalennuskierrosta Fediä edellä, mutta sen jälkeen - ja pitkälti markkinareaktioista riippuen - tilanne voi kärjistyä, jos Fed lykkää koronlaskuja vielä pidemmälle. Tästä näkökulmasta lähikuukausien tapahtumat ovat tärkeitä, Bergvall jatkaa.
Suomen talous pysyy heikkona tänä vuonna
Suomessa vienti ja investoinnit ovat laskeneet jyrkästi. Elpyminen on hidasta, ja vuonna 2024 BKT supistuu marginaalisesti. Vahvistuvat kiinteistömarkkinat ja viennin kasvu vauhdittavat 2 prosentin kasvua vuonna 2025.
Heikko kysyntä haittaa teollisuutta. Vaikka teollisuustuotanto on ollut vahvempi kuin euroalueella keskimäärin, uusien tilausten lasku jarruttaa edelleen liiketoimintaa. Tärkeässä paperi- ja selluteollisuudessa on tapahtunut parannusta, mutta laskusuhdanne vaikuttaa nyt myös elektroniikkatuotantoon, joka on toinen tärkeä ala. Vaikka pahin saattaa olla ohi, heikko kysyntä jatkuu, mikä asettaa haasteita Suomen myöhäissykliselle tehdasteollisuudelle. Vienti vähenee tänä vuonna 2,2 prosenttia ennen kuin se elpyy 3 prosentin kasvuvauhtiin vuonna 2025.
Rakentaminen on käytännössä pysähtynyt. Toinen talouden keskeinen ongelma on ollut heikko investointihalukkuus erityisesti rakennusalalla. Tammikuussa 2024 myönnettiin vain 331 rakennuslupaa, mikä on alhaisin taso sitten vuoden 1995. Asuntokauppojen määrä vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä oli noin puolet vuoden 2021 tasosta. Odotetusta korkojen laskusta huolimatta yritykset ovat varovaisia uusien investointien suhteen. Näin ollen kiinteän pääoman bruttomuodostuksen odotetaan laskevan vielä 2 prosenttia vuonna 2024. Investoinnit paranevat 4 prosenttia vuonna 2025, mutta rakennustoiminnan laajamittainen elpyminen lykkääntyy todennäköisesti vuoteen 2026.
Tärkeimmät tunnusluvut: (suluissa olevat luvut ovat tammikuun 2024 ennustelukuja)
International economy. GDP. Year-on-year changes, % |
2022 |
2023 |
2024 |
2025 |
United States |
1.9 |
2.5 (2.4) |
2.5 (1.6) |
1.8 (1.8) |
Euro area |
3.4 |
0.4 (0.5) |
0.6 (0.5) |
1.7 (1.8) |
United Kingdom |
4.3 |
0.1 (0.5) |
0.2 (0.2) |
1.2 (1.4) |
Japan |
1.0 |
1.9 (1.7) |
1.0 (1.2) |
1.0 (1.2) |
OECD |
2.9 |
1.7 (1.6) |
1.7 (1.4) |
1.9 (2.0) |
China |
3.0 |
5.2 (5.2) |
5.0 (4.6) |
4.4 (4.4) |
Nordic countries |
2.5 |
0.3 (0.1) |
1.2 (0.8) |
2.5 (2.4) |
Baltic countries |
1.9 |
-0.9 (-1.0) |
1.2 (1.2) |
2.9 (2.9) |
World (PPP) |
3.4 |
3.2 (3.1) |
3.0 (2.9) |
3.1 (3.1) |
Nordic and Baltic countries. GDP, year-on-year changes, % |
|
|
|
|
Norway |
3.0 |
0.5 (0.5) |
1.7 (2.1) |
2.1 (1.6) |
Denmark |
2.8 |
1.9 (1.0) |
2.5 (1.5) |
3.0 (3.0) |
Finland |
1.3 |
-1.0 (-0.5) |
-0.2 (-0.2) |
2.0 (2.0) |
Lithuania |
2.4 |
-0.3 (-0.2) |
1.5 (1.5) |
2.8 (2.8) |
Latvia |
3.0 |
-0.3 (-0.4) |
1.9 (2.0) |
2.7 (2.7) |
Estonia |
-0.5 |
-3.0 (-3.4) |
-0.5 (-0.5) |
3.5 (3.5) |
Swedish economy. Year-on-year changes, % |
|
|
|
|
GDP, actual |
2.7 |
-0.2 (-0.4) |
0.5 (0.1) |
2.8 (2.8) |
GDP, day-adjusted |
2.7 |
0.0 (-0.2) |
0.5 (0.1) |
3.0 (3.0) |
Unemployment rate, % (EU definition) |
7.5 |
7.7 (7.6) |
8.5 (8.6) |
8.5 (8.7) |
CPI |
8.4 |
8.5 (8.5) |
3.0 (3.0) |
1.2 (1.4) |
CPIF |
7.7 |
6.0 (6.0) |
2.0 (1.9) |
2.0 (1.9) |
Public sector balance, % of GDP |
1.2 |
-0.5 (-0.3) |
-1.5 (-2.2) |
-1.0 (-0.9) |
Policy rate (December) |
2.50 |
4.00 (4.00) |
3.00 (3.00) |
2.25 (2.25) |
Exchange rate, EUR/SEK (December) |
11.12 |
11.13 (11.13) |
11.15 (10.95) |
10.80 (10.75) |