Valmistava teollisuus ja maailmankauppa ovat osoittaneet joustavuutta pandemiassa. Työvoimavaltaiset palvelusektorit ovat vähitellen kuromassa välimatkaa umpeen talouksien avautuessa, ja voimakas kotitalouksien ostovoima on avainroolissa. Nähtäväksi jää, voivatko koronarokotukset johtaa täydelliseen yhteiskuntien normalisointiin, mutta pääskenaario toukokuun 2021 Nordic Outlook -julkaisussa on se, että kehittyneet taloudet palaavat niiden pandemiaa edeltäviin talouden tasoihin tänä vuonna, ja että rokotustahdin eroavaisuudet eivät johda pysyviin eroihin talouksissa.
Pudottuaan enemmän kuin 3 prosenttia vuonna 2020, globaali BKT nousee 5,9 prosenttia tänä vuonna ja 4,3 prosenttia vuonna 2022. Nopea talouskasvu USA:ssa presidentti Bidenin elvytyspaketin johdolla, ja yleinen joustavuus uusiin rajoituksiin alkuvuonna 2021 ovat parantaneet tulevaisuudennäkymiä samalla, kun nopea rokotustahti on vahvistanut odotuksia talouden avautumisesta.
Jatkossa kotitaloudet ovat tärkein kasvun moottori, kun ne ottavat käyttöönsä suuria säästökertymiään. USA:ssa huomio keskittyy finanssimarkkinoihin, joissa huomion on siirtynyt suurista elvytystoimista ylikuumenemisen riskeihin. Inflaatioimpulssi on tuloillaan, mutta emme usko sen olevan pitkäaikainen. Tämä mahdollistaa USA:n keskuspankin viivyttää ohjauskorkonsa nostoa vuoteen 2023.
Suomi tippuu muiden Pohjoismaiden vauhdista
Uudet virusaallot ja tiukemmat rajoitukset ovat aiheuttaneet heikon alun tälle vuodelle useille Pohjoismaiden ja Baltian talouksille, mutta niiden toipumisvauhti palautuu myöhemmin 2021.
Suomi on menestynyt pandemian ajan suhteellisesti hyvin sekä terveydenhuollon että talouden suhteen. Suomen talous toipuu tänä vuonna samassa vauhdissa Norjan ja Tanskan kanssa, mutta tippuu niiden vauhdista vuonna 2022. Suomen talous kasvaa 3,0 prosenttia tänä vuonna palautuen pandemiaa edeltäville tasoille. Vuonna 2022 kasvu hidastuu 2,5 prosenttiin. Pidemmällä tähtäimellä Suomessa tarvittaisiin enemmän talouskasvua tukevia ja tuottavuutta lisääviä investointeja.
Yksityinen kulutus on myös Suomessa tärkein talouden toipumisen moottori. Vuonna 2020 yksityinen kulutus putosi melkein 5 prosenttia. Pandemian aikana kotitalouksien säästössä oleva varallisuus on kasvanut, ja odottaa rajoitusten poistumista. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan 3,8 prosenttia tänä vuonna ja 3,0 prosenttia ensi vuonna.
Laajennetuista rajoituksista huolimatta Ruotsin talouden heikkeneminen alkuvuonna 2021 oli lievempi kuin aikaisemmin pelättiin. Kasvaneet kotitalouksien säästöt ja hallituksen elvytystoimet ovat saamassa aikaan hyviä näkymiä voimakkaaseen toipumiseen vuoden 2021 toisella puoliskolla. Olemme päivittäneet vuoden 2021 BKT:n kasvuennustetta 4,5 prosenttiin (2,8 prosentista), mutta kasvu hidastuu 4,0 prosenttiin vuonna 2022. Ensi vuoden lopussa BKT palaa ennen pandemiaa olleelle kasvusuunnalle.
Elvytystoimet, kotitalouksien isot säästöt ja patoutunut kysyntä antavat tukea kulutusjohtoiselle kasvulle Norjassa. Kokonais-BKT kasvaa 2,6 prosenttia tänä vuonna ja 3,5 prosenttia 2022. Nousevat asuntojen hinnat ovat lisänneet painetta Norjan keskuspankissa, ja huolimatta tavoitteen alapuolella olevasta inflaatiosta, Norjan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan ennen vuoden 2021 loppua, ollen edellä muita kehittyneitä talouksia.
Nopean uudelleen avautumisen vuoksi Tanskalle antamamme BKT:n kasvuennuste on muuttumaton: 3,0 prosenttia tänä vuonna ja 4,5 prosenttia 2022. Ensi vuoden loppuun mennessä Tanskan talous on saavuttamassa taas täyden työllisyyden.
SEB julkaisee Nordic Outlook -raportin neljä kertaa vuodessa. Raportti käsittelee maailmantaloutta pohjoismaisesta näkökulmasta. Nordic Outlook -raportti löytyy liitteenä ja osoitteesta www.sebgroup.com