Nopeat talouden rakenteelliset muutokset sekä poliittiset jännitteet maiden sisällä ja välillä asettavat entistä kovempia vaatimuksia päättäjille. Finanssipolitiikka tukee taloutta korkeasta velasta huolimatta, ja Fed jatkaa koronlaskuja, kun taas muut keskuspankit, kuten EKP ja Riksbank, pitävät korot nykyisellään.
Huolimatta tulleista ja poliittisesta epävarmuudesta vuoden 2025 BKT-ennuste näyttää odotuksia paremmalta sekä Yhdysvalloissa että globaalisti. Perusskenaarion mukaan maailmantalous kasvaa trendin mukaisesti hieman yli 3 prosenttia vuosittain vuosina 2026–2027. Yhdysvaltain talous pitää pintansa ja kasvaa tänä vuonna hieman yli 2 prosenttia, vaikka viime vuoden ajurit, kulutus ja tekoälyinvestoinnit, menettävät vetoaan. Heikko työmarkkina muodostaa riskin, mutta viime vuonna päätetyt veronalennukset tuovat tukea. Euroalueen hieman yli yhden prosentin kasvu tänä vuonna johtuu kotitalouksien kulutuksesta, jota tukevat vahvat työmarkkinat ja nousevat reaalipalkat, investoinnit sekä Saksan puolustus- ja infrastruktuurihankkeet. Kiina saavuttaa 5 prosentin kasvutavoitteensa finanssipolitiikan ja kasvaneen viennin ansiosta.
Poliittiset kysymykset voivat vaikuttaa merkittävästi
- Talous- ja rahoitusnäkymiin liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta, ja globaalien suhteiden monimutkaisuus kasvaa, kun presidentti Trump jatkaa sääntöperustaisen kansainvälisen järjestyksen ja turvallisuusyhteistyön, kuten Naton, horjuttamista, kommentoi SEB:n talousennustepäällikkö Daniel Bergvall.
Yhdysvalloissa korkeimman oikeuden odotetaan täsmentävän presidentin valtaoikeuksien rajoja muun muassa keskuspankin riippumattomuuden ja tullipolitiikan suhteen. Perusoletus on, että Yhdysvaltojen keskimääräinen tullitaso pysyy noin 15 prosentin tasolla, vaikka kehitys osoittaa, ettei Trump kaihda käyttää tätä ”monitoimityökalua”, ja lisää uhkia tai korotuksia voi olla luvassa. Tähän mennessä EU on valinnut neuvottelut eskalaation sijaan, mutta viestii valmiudesta vastatoimiin, jos rajat ylittyvät. Käytettävissä on myös merkittäviä välineitä.
- Maailma huokaisi helpotuksesta, kun Trump ilmoitti Davosissa, ettei Tanskaan suunnitella sotilaallista interventiota Grönlannin haltuun ottamiseksi eikä uusia tulleja useille Euroopan maille. Mutta vuoden alku on osoittanut selvästi: kauppakiistat eivät ole ratkenneet. Tariffit ovat yhä Trumpin suosikkityökalu, eikä kunnioitus muita maita kohtaan ole vahvaa, toteaa SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Eurooppa Yhdysvaltojen ja Kiinan puristuksessa
Monet maat ovat nyt haastavassa risteyksessä turvallisuus- ja kauppapolitiikan suhteen. Mahdollinen tulitauko Ukrainassa voisi piristää kasvua hieman, mutta askeleet kohti rauhaa ovat hitaita. Samaan aikaan eurooppalaiset yritykset kärsivät Kiinan vientivetoisen kasvumallin puristuksessa sekä EU:n omista rakenteellisista ongelmista, kuten heikosta tuottavuuskasvusta. EU voisi kuitenkin vapauttaa huomattavaa talouspotentiaalia, jos poliittiset päätökset vahvistaisivat sisämarkkinoita.
- Voisiko vuosi 2026 olla se, jolloin Yhdysvaltain heikentyneet suhteet Eurooppaan ja Kiinan kiristyvä kilpailu pakottavat Euroopan vihdoin käynnistämään pitkäaikaisen kasvupolkunsa? Ennusteemme mukaan Yhdysvallat kasvaa edelleen EU:ta nopeammin, mutta Saksan kasvu piristyy ja nousee lopulta potentiaalinsa yläpuolelle. Pohjoismaat erottuvat edukseen, sanoo Jens Magnusson.
Inflaatiotrendi pääosin suotuisa
Palkankorotukset ovat hidastuneet, Kiinan deflaatio jatkuu, raaka-aineiden hinnat laskevat ja useat dollarin suhteen vahvistuneet valuutat hillitsevät inflaatiota joissakin maissa. Fed odotetaan laskevan korkoja asteittain vuonna 2026 tullien aiheuttamien inflaatiopaineiden helpottaessa, kun taas EKP:n arvioidaan jo saavuttaneen pohjakorot. Japani kulkee vastavirtaan ja nostaa korkojaan.
- EKP:n neuvoston yleinen näkemys on, että pankki on valmis reagoimaan, mutta ei näe tarvetta lyhyen aikavälin rahapolitiikan muutoksille. Viimeisimmät kommentit ovat kuitenkin viitanneet siihen, että pankki seuraa tarkasti euron viimeaikaista vahvistumista ja sen mahdollisia vaikutuksia inflaatioon. Vaikka odotamme EKP:n pitävän ohjauskorot ennallaan, pidämme mahdollisuutta uudelle koronlaskulle sellaisena, ettei sitä voida vielä täysin sulkea pois, toteaa SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.
Suomessa heikkoa kasvua ja rakenteellisia haasteita
Suomea odottaa jälleen yksi heikon kasvun vuosi. Rakenteelliset haasteet, korkea työttömyys ja heikko asuntomarkkina jatkavat talouden painamista. Vähittäismyynnin ja viennin varovaisesta toipumisesta huolimatta heikentyneet tilauskannat varjostavat elpymisodotuksia. BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna vaatimattomat 0,8 prosenttia ennen kuin kasvu piristyy 1,5 prosenttiin vuonna 2027.
Haasteiden arvioidaan olevan yhä enemmän rakenteellisia – kuten väestön ikääntyminen ja kilpailukyvyn heikkeneminen – ja samankaltaisia kuin Saksassa. Aiemmat koronnostot vaikuttavat edelleen talouden toimeliaisuuteen. Vaikka kasvu vahvistuisi vuonna 2026, elpyminen on hidasta ja kokonaiskasvu maltillista.
Työmarkkina on heikentynyt odotettua enemmän. Viime vuoden lopussa työttömyys oli lähes 11 prosenttia ollen EU:n korkein. Työmarkkinoiden jäykkyyden vuoksi kasvun vahvistuminen näkyy työllisyydessä hitaasti. Tilanne todennäköisesti huononee ennen paranemistaan, ja työpaikkojen menetykset jatkuvat vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla.
Heikosta taloudesta huolimatta vähittäismyynti elpyi yllättäen vuoden 2025 lopussa ja kasvoi 2,6 prosenttia marraskuussa. Ei kuitenkaan ole varmaa, onko kyse pysyvämmästä trendistä. Vaikka kuluttajien luottamus on noussut pohjalukemista, heikko työmarkkina tarkoittaa, että kulutus vahvistuu vain vähitellen.
Kotimaan talouden heikkoudesta huolimatta vienti on toistaiseksi pitänyt pintansa ja kasvoi lähes 3,5 prosenttia vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Vaikka Saksan talouden heikkous ja Aasian kilpailu ovat hidastaneet vientiä, vienti on silti pysynyt kasvun pääveturina. Taloustieteilijät ja yritysjohtajat suhtautuvat varovaisen optimistisesti vuoteen 2026, erityisesti Saksan BKT:n ennustetun nousun vuoksi. Tämä ei kuitenkaan vielä näy eteenpäin katsovissa indikaattoreissa: tilauskannat kutistuivat jälleen vuoden lopussa, mikä herättää epäilyksiä elpymisen kestävyydestä.
Tärkeimmät tunnusluvut: (suluissa olevat luvut ovat marraskuun 2025 ennustelukuja)
|
International economy. GDP. Annual change in % |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
|
United States |
2.8 |
2.2 (1.9) |
2.3 (1.9) |
2.0 (2.0) |
|
Euro area |
0.9 |
1.4 (1.4) |
1.2 (1.2) |
1.4 (1.4) |
|
United Kingdom |
1.1 |
1.4 (1.4) |
1.0 (1.0) |
1.4 (1.3) |
|
Japan |
0.1 |
1.2 (1.1) |
1.0 (0.7) |
0.8 (0.7) |
|
OECD |
1.7 |
1.8 (1.7) |
1.8 (1.6) |
1.7 (1.7) |
|
China |
5.0 |
5.0 (5.0) |
5.0 (4.5) |
4.7 (4.5) |
|
Nordics |
1.6 |
1.5 (1.0) |
2.0 (2.0) |
2.1 (2.0) |
|
Baltics |
1.5 |
2.0 (1.9) |
2.9 (2.7) |
2.3 (2.3) |
|
World (PPP) |
3.3 |
3.2 (3.1) |
3.1 (3.0) |
3.2 (3.1) |
|
Nordics and Baltics. GDP, annual change in % |
|
|
|
|
|
Norway |
1.5 |
1.2 (0.7) |
0.9 (1.2) |
0.6 (0.6) |
|
Denmark |
3.5 |
2.5 (1.5) |
2.7 (2.5) |
3.0 (2.8) |
|
Finland |
0.4 |
0.1 (0.0) |
0.8 (0.8) |
1.5 (1.5) |
|
Lithuania |
3.0 |
2.6 (2.5) |
3.2 (3.2) |
2.1 (2.1) |
|
Latvia |
0.0 |
1.9 (1.5) |
2.3 (1.9) |
2.4 (2.3) |
|
Estonia |
-0.1 |
0.6 (0.7) |
2.7 (2.5) |
2.8 (2.8) |
|
Swedish economy. Annual change in % |
|
|
|
|
|
GDP, actual |
1.0 |
1.7 (1.3) |
3.0 (2.8) |
2.9 (2.9) |
|
GDP, working-day adjusted |
1.0 |
1.9 (1.5) |
2.8 (2.6) |
2.7 (2.7) |
|
Unemployment (%) (EU definition) |
8.4 |
8.9 (8.8) |
8.8 (8.6) |
8.3 (8.1) |
|
CPI |
2.8 |
0.7 (0.7) |
0.6 (0.7) |
1.7 (1.9) |
|
CPIF |
1.9 |
2.6 (2.7) |
1.2 (1.2) |
1.4 (1.6) |
|
General government balance (% of GDP) |
-1.6 |
-1.0 (-1.5) |
-2.4 (-2.5) |
-2.2 (-1.8) |
|
Policy rate (Dec) |
2.50 |
1.75 (1.75) |
1.75 (1.75) |
2.00 (2.00) |
|
Exchange rate, EUR/SEK (Dec) |
11.48 |
10.83 (10.85) |
10.45 (10.45) |
10.35 (10.35) |