Mene sisältöön

SEB:n talousennuste: Maailmantalous kasvaa, mutta korot ja energian hinta lisäävät riskejä

Maailmantalous on kestänyt geopoliittista epävarmuutta, korkeita energian hintoja ja korkojen nousua odotettua paremmin. SEB nostaa hieman globaalia kasvuennustettaan vuosille 2026 ja 2027. Myös Suomen talous elpyy viennin tukemana, mutta inflaatio ja korkeat korot varjostavat kasvunäkymiä.

SEB nostaa maailmantalouden kasvuennustettaan 0,1 prosenttiyksiköllä sekä vuodelle 2026 että vuodelle 2027 elokuun ennusteesta. Kasvun odotetaan olevan hieman yli kolme prosenttia vuodessa. Sitä tukevat investoinnit tekoälyyn, puolustukseen ja energiaan sekä vahvistuva teollisuus ja vakaat työmarkkinat.

- Maailmantalous on edelleen kestävä, ja mittavat investoinnit sekä vakaat työmarkkinat ylläpitävät kasvua. Samalla geopoliittinen epävarmuus, korkeat energian hinnat ja nousevat korot muodostavat yhä selvempiä uhkia talousnäkymille, ja ennusteen heikompaan kehitykseen liittyvät riskit ovat merkittäviä, sanoo SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.

Yhdysvaltojen ja Euroopan kasvuero pienenee

Yhdysvaltojen talouden arvioidaan kasvavan 2,4 prosenttia vuonna 2026 ja 2,3 prosenttia vuonna 2027. Tekoälyinvestoinnit tukevat kasvua, mutta kulutuksen odotetaan hidastuvan finanssipoliittisen tuen vähentyessä.

Euroalueen kasvun ennustetaan kiihtyvän vuoden 2026 hieman yli prosentista lähes 1,5 prosenttiin vuonna 2028. Kulutus ja investoinnit tukevat kasvua, mutta Kiinan kilpailu ja korkeammat tullit rasittavat vientiä.

Korkeat energian hinnat kasvattavat pitkittyessään inflaatioriskejä. SEB odottaa pohjainflaation palaavan keskuspankkien tavoitetasolle vuonna 2028. Jos energian hinnat laskevat ennustetusti, kokonaisinflaatio voi tämän jälkeen alittaa tavoitetason monissa maissa.

EKP:lta odotetaan vielä kahta koronnostoa

SEB ennustaa Yhdysvaltain keskuspankin Fedin nostavan ohjauskorkoaan vielä joulukuussa 2026. EKP:n odotetaan nostavan korkoja joulukuussa ja maaliskuussa 2027. Jälkimmäinen nosto voi jäädä toteutumatta, jos energian hinnat alkavat laskea.

Fedin odotetaan aloittavan koronlaskut vuoden 2027 jälkipuoliskolla ja EKP:n vuoden 2028 alussa. Korkojen nousu kasvattaa kotitalouksien ja yritysten rahoituskustannuksia ja voi hidastaa kasvua.

Vienti tukee Suomen talouden elpymistä – korkeat korot uhkaavat kasvua

Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 1,8 prosenttia vuonna 2027 ja 1,5 prosenttia vuonna 2028. Vahva vienti tukee talouden elpymistä, mutta kiihtyvä inflaatio ja korkeat korot varjostavat kasvunäkymiä.

Suomen talous on kehittynyt alkuvuoden odotuksia paremmin, mutta kansantalouden tilinpidon tarkistukset viittaavat aiemmin arvioitua vaimeampaan elpymiseen.

Vienti kasvoi vuoden 2026 toisella neljänneksellä 9,4 prosenttia vuodentakaisesta koneiden, laitteiden ja laivojen vahvan kysynnän tukemana. Vahvat tilauskannat viittaavat viennin hyvän kehityksen jatkumiseen vuonna 2027.

Reaalipalkkojen kasvu tukee kotitalouksien kysynnän elpymistä, mutta työttömyysaste on edelleen 10,5 prosenttia eli EU:n korkein. Epävarmuus pitää työnantajat varovaisina rekrytoinneissa. Energian kallistuminen on myös heikentänyt kuluttajien luottamusta ja voi vaimentaa kulutusta.

Suomen elpymisen suurin riski liittyy korkoihin: pitkään korkeina pysyvät korot voivat heikentää sekä vientiä että kotimaista kysyntää.

Tärkeimmät tunnusluvut: Suluissa olevat luvut ovat elokuun ennustelukuja.

International economy: GDP, annual percentage change

2025

2026

2027

2028

United States

2.3

2.4 (2.2)

2.3 (2.1)

2.2 (2.1)

Euro area

1.2

1.1 (0.9)

1.3 (1.3)

1.4 (1.5)

United Kingdom

1.2

1.4 (1.1)

1.2 (1.3)

1.6 (1.6)

Japan

1.1

0.8 (0.8)

0.7 (0.7)

0.7 (0.7)

OECD

1.8

1.9 (1.8)

1.9 (1.9)

1.9 (1.9)

China

5.0

4.6 (4.6)

4.5 (4.5)

4.4 (4.4)

Nordic countries

1.7

2.5 (2.3)

2.0 (2.0)

1.6 (1.5)

Baltic countries

2.4

2.7 (2.7)

2.1 (2.2)

2.5 (2.5)

World (PPP)

3.5

3.2 (3.1)

3.3 (3.2)

3.3 (3.3)

Nordic and Baltic countries: GDP, annual percentage change

 

 

 

 

Norway

1.1

1.0 (1.3)

0.7 (0.6)

0.2 (0.2)

Denmark

4.4

4.1 (3.5)

3.0 (2.5)

2.5 (2.5)

Finland

0.8

1.6 (1.6)

1.8 (1.4)

1.5 (1.5)

Lithuania

3.0

2.7 (3.0)

2.1 (2.1)

2.7 (2.7)

Latvia

2.2

3.0 (2.3)

2.0 (2.0)

2.1 (2.1)

Estonia

1.3

2.5 (2.5)

2.2 (2.8)

2.7 (2.7)

Swedish economy. Annual percentage change

 

 

 

 

GDP, actual

1.4

3.0 (2.7)

2.5 (2.9)

2.2 (2.0)

GDP, working-day adjusted

1.6

2.8 (2.5)

2.3 (2.7)

2.4 (2.2)

Unemployment (%) (EU definition)

8.9

8.7 (8.7)

8.4 (8.4)

7.8 (7.7)

CPI

0.7

0.8 (0.6)

3.1 (2.0)

1.5 (2.0)

CPIF

2.6

1.4 (1.2)

2.2 (1.9)

1.4 (1.8)

General government balance (% of GDP)

-1.6

-2.4 (-2.4)

-2.2 (-2.2)

-1.8 (-1.8)

Policy rate (Dec)

1.75

2.00 (1.75)

2.25 (2.25)

2.25 (2.25)

Exchange rate, EUR/SEK (Dec)

10.83

10.95 (10.90)

10.55 (10.40)

10.30 (10.30)

 

Ylös