Vaikka kuluttajahintainflaatio kiihtyy, vaikutukset pohjainflaatioon ja kasvuun ovat epävarmoja. SEB:n ekonomistit eivät odota vuosien 2021–2022 kaltaista inflaatiokriisiä, ja taloutta tukevia vastavoimia on myös olemassa. Keskuspankit odottavat tarjontashokin vaikutuksia. Yhdysvaltain keskuspankki Fed laskee korkoa, mutta vasta joulukuussa, ja EKP tekee varovaisen koronnoston kesällä.
Mitä pidempään Iranin sodasta aiheutuvat häiriöt jatkuvat ja mitä enemmän infrastruktuuria vahingoittuu, sitä suuremmat vaikutukset ovat energian saatavuuteen, inflaatioon, kauppaan ja globaaleihin arvoketjuihin. Vaikka energian hinnat lisäävät inflaatiopaineita lyhyellä aikavälillä, niiden yhteys pohjainflaatioon on historiallisesti heikko.
- Monet pohtivat, olemmeko palaamassa vuoden 2022 inflaatiokriisiin ja tarvitsevatko keskuspankit jälleen koronnostoja. Vaikka tätä ei voida sulkea pois, se on epätodennäköistä. Tilanne on tällä kertaa erilainen. Toisaalta kasvuriskit ovat nyt merkittävämpiä, toteaa SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Kestävyys jälleen koetuksella
Yritykset, kotitaloudet ja markkinat ovat toistuvien shokkien aikana osoittaneet huomattavaa sopeutumiskykyä, ja sen odotetaan säilyvän jatkossakin. Investoinnit esimerkiksi tekoälyyn, energiasiirtymään ja turvallisuuspolitiikkaan sekä hieman ennustettavampi Yhdysvaltojen kauppapolitiikka tukevat kasvua.
Nykyisen energiakriisin vaikutusten odotetaan kuitenkin jatkuvan pitkään, myös mahdollisen Lähi-idän rauhansopimuksen jälkeen. Kasvuennusteita on laskettu, mutta maailman BKT:n odotetaan silti kasvavan 3,0 % vuonna 2026 ja 3,1 % vuonna 2027. Alueellisesti Eurooppa ja Aasia kärsivät enemmän kuin Yhdysvallat suuremman energiariippuvuutensa vuoksi.
- Kasvu hidastuu suhteellisen vahvan alkuvuoden 2026 jälkeen. Ilman energiakriisiä olisimme nostaneet kasvuennustettamme. Perusskenaariomme olettaa konfliktin lievenevän ennen kesää ja Hormuzinsalmen avautuvan vähitellen. Tällöin emme näe merkittäviä taantumariskejä. Pitkittyneen konfliktin riski on kuitenkin kasvanut, ja siksi alaspäin suuntautuvat riskit hallitsevat. Energiamarkkina elää epävarmassa tilanteessa, sanoo SEB:n ennustepäällikkö Daniel Bergvall.
Varovaiset keskuspankit
Markkinoiden odotukset keskuspankeista ovat muuttuneet sodan myötä koronlaskuista koronnostoihin.
- EKP:lla on puhdasoppinen inflaatiotavoite, ja vaikka nykytilanne poikkeaa 2020-luvun alun inflaatiokriisistä, keskuspankki pyrkii estämään inflaatio-odotusten liiallisen nousun, josta on jo nähtävissä merkkejä useissa kyselytutkimuksissa. Hallitsemattomasti kasvavat inflaatio-odotukset voisivat pahimmillaan johtaa liian suuriin palkankorotuksiin ja sitä kautta laaja-alaisempaan inflaatiopaineeseen, toteaa SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.
Suomessa kasvu edelleen hyvin hidasta
Suomen talous on jumissa matalasuhdanteessa. Korkea työttömyys ja heikko kuluttajaluottamus heikentävät kotimaista kysyntää, ja kilpailukyvyn heikkeneminen sekä epävarmuus jarruttavat vientiä. Vuoden 2026 kasvuennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. Vuonna 2027 kasvu nopeutuu hieman yli 1 prosenttiin.
Talouden elpyminen siis viivästyy jälleen. Aiempi optimismi perustui vientiin ja teollisuuteen, jotka ovat kestäneet muita sektoreita paremmin. Nyt myös teollisuus kohtaa haasteita energian hinnan nousun ja tilausten vähenemisen vuoksi.
Saksa, Suomen tärkein kauppakumppani, kärsii energiashokista, mikä heikentää Suomen vientiä. Myös Ruotsin talousnäkymät ovat heikentyneet aiemmasta. Vaikka tuotanto on parantunut, uusien tilausten lasku viittaa siihen, että parannus voi jäädä lyhytaikaiseksi.
Työmarkkinat eivät toivu nopeasti
Suomessa työttömyysaste on pysynyt viime kuukausina lähes ennallaan. 10,5 prosentin taso on korkein sitten 1990-luvun lopun ja EU:n korkein. Työmarkkinoiden jäykkyyden vuoksi paraneminen on hidasta. Samaan aikaan palkat nousevat edelleen keskimääräistä nopeammin pitkien työehtosopimusten vuoksi, mikä heikentää kilpailukykyä.
Vähittäiskauppa alkoi elpyä vuoden 2025 lopussa ja kasvu on jatkunut vuoden 2026 alussa reaalipalkkojen nousun tukemana. Myyntivolyymit kasvoivat noin 3 % ensimmäisellä neljänneksellä.
Kulutuksen kasvu jää kuitenkin tänä vuonna rajalliseksi, mutta vahvistuu vuonna 2027, kun työmarkkinat paranevat, ja reaalipalkat jatkavat kasvuaan.
Tärkeimmät tunnusluvut: (suluissa olevat luvut ovat tammikuun 2026 ennustelukuja)
|
International economy. GDP. Annual change in % |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
|
United States |
2.8 |
2.1 (2.2) |
2.1 (2.3) |
2.0 (2.0) |
|
Euro area |
0.9 |
1.4 (1.4) |
0.8 (1.2) |
1.3 (1.4) |
|
United Kingdom |
1.1 |
1.4 (1.4) |
0.8 (1.0) |
1.4 (1.4) |
|
Japan |
0.1 |
1.2 (1.2) |
0.8 (1.0) |
0.7 (0.8) |
|
OECD |
1.8 |
1.8 (1.8) |
1.6 (1.8) |
1.7 (1.7) |
|
China |
5.0 |
5.0 (5.0) |
4.7 (5.0) |
4.5 (4.7) |
|
Nordics |
1.6 |
1.5 (1.5) |
1.8 (2.0) |
2.0 (2.1) |
|
Baltics |
1.6 |
2.2 (2.0) |
2.8 (2.9) |
2.3 (2.3) |
|
World (PPP) |
3.3 |
3.2 (3.2) |
3.0 (3.1) |
3.1 (3.2) |
|
Nordics and Baltics. GDP, annual change in % |
|
|
|
|
|
Norway |
1.4 |
1.1 (1.2) |
1.2 (0.9) |
0.6 (0.6) |
|
Denmark |
3.5 |
2.9 (2.5) |
2.0 (2.7) |
3.0 (3.0) |
|
Finland |
0.4 |
0.2 (0.1) |
0.7 (0.8) |
1.2 (1.5) |
|
Lithuania |
3.0 |
2.9 (2.6) |
3.2 (3.2) |
2.1 (2.1) |
|
Latvia |
0.0 |
2.1 (1.9) |
2.2 (2.3) |
2.4 (2.4) |
|
Estonia |
-0.1 |
0.6 (0.6) |
2.5 (2.7) |
2.7 (2.8) |
|
Swedish economy. Annual change in % |
|
|
|
|
|
GDP, actual |
1.0 |
1.5 (1.7) |
2.6 (3.0) |
2.9 (2.9) |
|
GDP, working-day adjusted |
1.0 |
1.8 (1.9) |
2.3 (2.8) |
2.7 (2.7) |
|
Unemployment (%) (EU definition) |
8.4 |
8.9 (8.9) |
8.7 (8.8) |
8.4 (8.3) |
|
CPI |
2.8 |
0.7 (0.7) |
0.7 (0.6) |
1.5 (1.7) |
|
CPIF |
1.9 |
2.6 (2.6) |
1.4 (1.2) |
1.4 (1.4) |
|
General government balance (% of GDP) |
-1.7 |
-1.5 (-1.0) |
-2.7 (-2.4) |
-2.1 (-2.2) |
|
Policy rate (Dec) |
2.50 |
1.75 (1.75) |
1.75 (1.75) |
2.00 (2.00) |
|
Exchange rate, EUR/SEK (Dec) |
11.48 |
10.83 (10.83) |
10.65 (10.45) |
10.30 (10.35) |