Maailman BKT:n odotetaan kasvavan noin 3 prosenttia vuosittain vuosina 2025–2027. Tämä on pari kymmenystä enemmän kuin SEB:n elokuun ennusteessa, ja linjassa OECD:n potentiaalisen kasvun arvion kanssa. Kevään tullivetoiset vienti- ja tuontipiikit ovat vaikuttaneet monien maiden kasvuprofiileihin: alkuvuosi oli vahvempi ja loppuvuosi heikompi. Tullishokin negatiiviset vaikutukset ovat toistaiseksi olleet lievempiä kuin pelättiin. Yksi syy tähän on, että tullit ovat olleet odotettua matalampia, ja ennakoitavuus on parantunut kauppasopimusten myötä. Se, että muut maat eivät ole vastanneet vastatulleilla, sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan vuoden mittainen sopimus, on vähentänyt globaalin kauppasodan riskiä. Lisäksi talouteen vaikuttavat vastakkaiset voimat, kuten Yhdysvaltojen laajat AI-investoinnit ja Euroopan lisääntyneet puolustus- ja infrastruktuurimenot.
Maailmantalouden kasvuennuste on nyt lähellä vuosi sitten esitettyä, huolimatta viime kuukausien rajusta tullipolitiikasta ja globaalista epävarmuudesta.
- Epävarmuuden väheneminen on tervetullutta. On kuitenkin viisasta varautua jatkuvaan jännitteeseen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, jotka kilpailevat globaalista johtajuudesta yhä useammilla alueilla. Viime aikoina on käynyt selväksi, kuinka paljon valtaa ja vaikutusvaltaa on mailla, joilla on pääsy harvinaisiin maametalleihin ja kehittyneisiin tietokonesiruihin. Valkoisen talon politiikka ei ole ainoa epävarmuuden lähde. Myös EU:n ja Kiinan on löydettävä rakentava yhteistyörakenne, ja monet maat kamppailevat merkittävien sisäpoliittisten jännitteiden kanssa, toteaa SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Inflaatio oikealla tiellä useimmissa maissa
Inflaatio on matkalla kohti keskuspankkien tavoitetasoja. Kiinan laskevat vientihinnat, alhaisemmat raaka-aine- ja energiahinnat, tehokkuushyödyt – esimerkiksi AI:n ansiosta – sekä vahvempi valuutta monissa maissa vähentävät hintapaineita. Yhdysvalloissa todelliset tullitasot, mitattuna tullitulojen osuutena tuonnista, ovat alle kauppasopimusten teoreettisten laskelmien. Tullit alkavat näkyä Yhdysvaltojen tavaroiden hinnoissa, mutta vaikutus näyttää kestävän hieman pidempään ja olevan odotettua lievempi, osin varastoinnin vuoksi ennen tullien voimaantuloa ja osin vaimean kysynnän takia. On kuitenkin liian aikaista sivuuttaa tullien vaikutukset, ja globaalin kasvun ennusteen riskit ovat edelleen hieman enemmän alaspäin kuin ylöspäin.
Euroopan keskuspankki on pitänyt ohjauskorot ennallaan kesäkuusta saakka ja odotukset lisäkoronlaskujen suhteen ovat hiipuneet syksyn aikana.
- Näyttää todennäköiseltä, että keskuspankki pitää ohjauskorot ennallaan koko ennustehorisontin läpi, vaikkakin kestänee vielä 3–6 kuukautta, ennen kuin ohjauskorkojen lisälaskun mahdollisuus voidaan kokonaan pyyhkiä pois, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.
Jatkuvaa heikkoutta
Suomen talous on pysähdyksissä, eikä elpymistä odoteta ennen vuotta 2026. Työttömyys on noussut 10 prosenttiin, korkeimmalle tasolle 25 vuoteen. Kulutus ja asuntomarkkinat pysyvät heikkoina, ja niiden elpyminen tulee todennäköisesti viivästymään suhteessa laajempaan talouteen.
Vaikka Suomen BKT pysyi ensimmäisellä neljänneksellä vakaana edelliseen neljännekseen verrattuna, tuotanto supistui jälleen toisella neljänneksellä 0,4 prosenttia. SEB:n ekonomistit eivät odota elpymistä tämän vuoden jälkipuoliskolla. Ennustetta on tarkistettu alaspäin, ja BKT:n odotetaan nyt pysähtyvän vuonna 2025. Elpyminen on siirretty vuosiin 2026 ja 2027, jolloin BKT:n odotetaan kasvavan 0,8 prosenttia ja 1,5 prosenttia. Tämä merkitsee vain maltillista nousua heikosta lähtökohdasta.
Työmarkkinatilanne on heikentynyt haastavasta vakavaksi. Aiemmin työpaikkojen menetykset keskittyivät teollisuuteen ja rakentamiseen, mutta ne ovat nyt levinneet palvelu- ja julkiselle sektorille. Työttömyyden odotetaan laskevan hieman vuoden 2026 jälkipuoliskolta alkaen.
Kotitalouksille positiivisempaa on, että palkkakehitys on pysynyt historiallista keskiarvoa korkeammalla. Tämä heijastaa aiempia palkkasopimuksia korkean inflaation aikana, joissa korotukset jaettiin pidemmälle aikavälille. Palkkojen jäykkyyden vuoksi kohonnut palkkakehitys jatkuu ennustejakson ajan ja tukee lopulta kulutusta.
Nousevan työttömyyden taustalla kotimainen kysyntä on ollut talouden heikoin osa. Kotitalouksien kulutus jatkaa laskuaan, ja vähittäiskauppa kärsii eniten. Vaikka kulutuksen odotetaan kasvavan ensi vuonna, nousu jää vaatimattomaksi.
Lue lisää aiheesta: Nordic Outlook Highlights | SEB
Tärkeimmät tunnusluvut: (suluissa olevat luvut ovat elokuun 2025 ennustelukuja)
|
International economy. GDP. Annual change in % |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
|
US |
2.8 |
1.9 (1.6) |
1.9 (1.7) |
2.0 (2.0) |
|
Euro area |
0.9 |
1.4 (1.2) |
1.2 (1.3) |
1.4 (1.5) |
|
United Kingdom |
1.1 |
1.4 (1.2) |
1.0 (0.9) |
1.3 (1.3) |
|
Japan |
0.1 |
1.1 (0.8) |
0.7 (0.8) |
0.7 (0.7) |
|
OECD |
1.8 |
1.7 (1.4) |
1.6 (1.5) |
1.7 (1.7) |
|
China |
5.0 |
5.0 (5.0) |
4.5 (4.5) |
4.5 (4.5) |
|
Nordics |
1.7 |
1.0 (1.0) |
2.0 (2.0) |
2.0 (2.4) |
|
Baltics |
1.5 |
1.9 (2.0) |
2.7 (2.7) |
2.3 (2.3) |
|
World (PPP) |
3.3 |
3.1 (3.0) |
3.0 (2.9) |
3.1 (3.1) |
|
Nordics and Baltics. GDP, annual change in % |
|
|
|
|
|
Norway |
2.1 |
0.7 (0.5) |
1.2 (1.1) |
0.6 (1.6) |
|
Denmark |
3.5 |
1.5 (1.8) |
2.5 (2.5) |
2.8 (2.8) |
|
Finland |
0.4 |
0.0 (0.8) |
0.8 (1.3) |
1.5 (1.8) |
|
Lithuania |
3.0 |
2.5 (2.7) |
3.2 (3.1) |
2.1 (2.1) |
|
Latvia |
0.0 |
1.5 (1.3) |
1.9 (1.9) |
2.3 (2.3) |
|
Estonia |
-0.1 |
0.7 (1.2) |
2.5 (2.5) |
2.8 (2.8) |
|
Swedish economy. Annual change in % |
|
|
|
|
|
GDP, actual |
1.0 |
1.3 (1.1) |
2.8 (2.7) |
2.9 (2.9) |
|
GDP, working-day adjusted |
1.0 |
1.5 (1.3) |
2.6 (2.5) |
2.7 (2.7) |
|
Unemployment (%) (EU definition) |
8.4 |
8.8 (8.8) |
8.6 (8.6) |
8.1 (8.3) |
|
CPI |
2.8 |
0.7 (0.6) |
0.7 (1.2) |
1.9 (1.8) |
|
CPIF |
1.9 |
2.7 (2.6) |
1.2 (1.8) |
1.6 (1.8) |
|
Public sector balance (% of GDP) |
-1.6 |
-1.5 (-1.0) |
-2.5 (-0.9) |
-1.8 (-0.7) |
|
Policy rate (Dec) |
2.50 |
1.75 (1.75) |
1.75 (1.75) |
2.00 (2.00) |
|
Exchange rate, EUR/SEK (Dec) |
11.48 |
10.85 (10.85) |
10.45 (10.40) |
10.35 (10.20) |