Keskuspankkien viime vuonna tekemä aggressiivinen rahapolitiikan kiristäminen hidastaa elpymistä, ja se näyttää yhä enemmän olevan kasvun suurin riski. SEB:n ekonomistit ovat tarkistaneet globaalin BKT:n kasvuennusteita hieman aiempaa korkeammalle, 3,3 prosenttiin vuonna 2022 ja 2,5 prosenttiin vuonna 2023, ja laskeneet vuoden 2024 ennustetta 3,3 prosenttiin.
- Rahapolitiikan kiristäminen vaikuttaa viiveellä, mikä aiheuttaa riskin, että keskuspankit aliarvioivat talouden korkoherkkyyttä. Yhdysvalloissa keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan nopeimmin sitten 1980-luvun alun. Etelä-Euroopan heikkojen talouksien suuri julkinen velkaantuneisuus ja Ruotsin ja Norjan voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvia, mutta kasvunäkymät vaikuttavat tasapainoisemmilta nyt, kun inflaatio- ja energianäkymät ovat parantuneet, sanoo SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Syvän kriisin todennäköisyys on pienentynyt
BKT:n kasvu vuonna 2022 näyttää olleen odotettua voimakkaampaa useimmissa maissa. Koronapandemian aiheuttamat säästöpuskurit ja kotitalouksien halu palata normaaliin elämään tukivat yksityistä kulutusta. Yritykset hyötyivät globaalien toimitusketjujen häiriöiden helpottumisesta sekä suhteellisen terveenä pysyneestä kysynnästä. Myös energian hintojen viimeaikainen lasku vähensi kustannuspaineita. Laskusuhdanteen viivästyminen on vaikuttanut siihen, että koko vuoden 2023 BKT:n kasvuennusteita on tarkistettu jonkin verran ylöspäin sekä Yhdysvalloissa että Länsi-Euroopassa. Myös Kiinan BKT:n kasvuennustetta on tarkistettu ylöspäin koronarajoitusten poistamisen jälkeen.
Inflaationäkymät ovat parantuneet
Energiamarkkinoiden näkymät ovat parantuneet. Akuutin energiakriisin riski Euroopassa on lähes hävinnyt, ja maakaasun säännöstelyn riski tänä ja ensi talvena on pieni. Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuisten markkinoiden odotetaan kuitenkin pysyvän kireinä, mikä viittaa maakaasun ja öljyn hintojen uuteen nousuun. Samaan aikaan rahtikuljetusten hinnat ovat romahtaneet ja maataloushyödykkeiden hinnat ovat laskeneet. Yhdysvalloissa yksityisen sektorin palkkojen nousuvauhti näyttää hidastuneen, vaikka se on edelleen huolestuttavan korkea. Euroopassa, erityisesti Pohjoismaissa, palkkojen nousupaineet tulevat suuremmalla viiveellä, mutta tuhoisa palkkahintakierre on silti epätodennäköinen.
- Merkit inflaatiovauhdin hidastumisesta ovat lisänneet markkinoiden optimismia siitä, että keskeisten keskuspankkien korkojen nostosykli tulee päätökseen kevään aikaan, ja että koronleikkaukset Yhdysvalloissa alkavat jo tämän vuoden lopulla. Tämä on kääntänyt pitkät markkinakorot laskuun erityisesti Yhdysvalloissa ja tuonut positiivista virettä osakemarkkinoille, toteaa SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.
Ruotsi: Taantuma on lopulta tulossa
Ruotsin vuoden 2023 kasvuennustetta on tarkistettu hieman ylöspäin, mutta ennakoitu 1,2 prosentin BKT:n lasku on edelleen selvästi suurempi kuin Euroopan unionissa keskimäärin.
Koska Ruotsin elpyminen viivästyy, vuoden 2024 kasvuennustetta on laskettu 1,1 prosenttiin. Asuntorakentamisen jyrkkä lasku ja taloudellisesti ahtaalle joutuneet kotitaloudet ovat tärkeimmät tekijät tämän vuoden BKT:n laskun taustalla, kun taas teollisuuden laskusuhdanne on maltillinen. SEB:n ekonomistit odottavat asuntojen hintojen laskevan edelleen vuoden 2023 alkupuoliskolla ja pitävät kiinni ennusteesta, jonka mukaan kokonaislasku yltää 20 prosenttiin. Asuntojen hintojen lasku yhdessä rakennuskustannusten nousun kanssa johtaa siihen, että asuntoinvestoinnit laskevat yhteensä 30 prosenttia vuosina 2023 ja 2024.
Löysempi finanssipolitiikka voi pehmentää tätä laskusuhdannetta, mutta korkea inflaatio johtaa vaikeaan tasapainoiluun. Ruotsin keskuspankki nostaa ohjauskorkonsa 3,0 prosenttiin helmikuussa ja aloittaa koronalennukset vasta vuonna 2024. Lyhyellä aikavälillä asuntomarkkinoita koskevat huolet ja Euroopan keskuspankin aggressiivinen politiikka painavat Ruotsin kruunua alaspäin, mutta vuoden 2024 loppuun mennessä kruunu vahvistuu suhteessa euroon hieman päälle 10 tasolle.
Suomi: Hyvät ajat ovat ohitse
Suomen talous on toistaiseksi pärjännyt suhteellisen hyvin vahvan kotimaisen kysynnän ja elinvoimaisen viennin ansiosta. Kun kotitalouksien pessimismi lisääntyy ja vientitilaukset vähenevät, talous ajautuu lievään taantumaan. BKT:n odotetaan supistuvan maltilliset 0,3 prosenttia vuonna 2023. Kasvu elpyy vuonna 2024, mutta jää vaatimattomaan 1,4 prosenttiin.
Suomen työmarkkinoilla menee toistaiseksi hyvin. Muuttuvasta taloustilanteesta huolimatta työttömyys on jatkanut laskuaan viime kuukausina. Työllisyysodotukset ovat yleisesti ottaen heikentyneet, mutta koska työmarkkinoista on tullut hyvin tiukat, irtisanomisia lykätään niin kauan kuin mahdollista. Korkea inflaatio epävarmojen talousnäkymien aikana tekee palkkaneuvotteluista hankalia, ja palkkojen ja palkkioiden odotetaan kasvavat vuosina 2023-2024 jonkin verran nopeammin kuin aiempina vuosina. SEB:n ekonomistit ennustavat työttömyyden nousevan tänä vuonna 7,1 prosenttiin, kun taas palkkojen ja palkkioiden kasvu nousee 4,0 prosenttiin.
Lue koko raportti.
Tärkeimmät tunnusluvut: (suluissa olevat luvut ovat marraskuun 2022 ennustelukuja)
|
International economy. GDP, year-on-year changes, % |
2021 |
2022 |
2023 |
2024 |
|
United States |
5.9 |
2.0 (1.8) |
0.5 (0.1) |
1.2 (1.5) |
|
Euro area |
5.3 |
3.4 (3.2) |
0.0 (-0.4) |
1.9 (1.9) |
|
United Kingdom |
7.6 |
4.0 (3.0) |
-1.2 (-1.0) |
0.7 (1.1) |
|
Japan |
2,1 |
1.9 (1.9) |
1.8 (1.6) |
1.3 (1.1) |
|
OECD |
5.7 |
2.9 (2.7) |
0.7 (0.5) |
1.7 (1.9) |
|
China |
8.1 |
3.0 (3.5) |
5.5 (5.3) |
4.9 (5.0) |
|
Nordic countries |
4.4 |
2.6 (2.6) |
-0.3 (-0.2) |
1.7 (1.8) |
|
Baltics |
5.9 |
1.4 (1.6) |
0.2 (0.4) |
3.3 (3.3) |
|
World (PPP) |
6.0 |
3.3 (3.2) |
2.5 (2.3) |
3.3 (3.6) |
|
Nordic and Baltic countries. GDP, year-on-year changes, % |
|
|
|
|
|
Norway |
3.9 |
3.1 (2.1) |
0.6 (0.8) |
2.0 (1.9) |
|
Denmark |
4.9 |
3.0 (2.5) |
0.0 (-0.5) |
2.5 (2.5) |
|
Finland |
3.0 |
2.0 (2.0) |
-0.3 (-0.2) |
1.4 (1.6) |
|
Lithuania |
6.0 |
2.2 (2.2) |
0.1 (0.1) |
3.5 (3.0) |
|
Latvia |
4.1 |
1.6 (1.5) |
0.4 (1.1) |
2.7 (3.5) |
|
Estonia |
8.0 |
-0.4 (0.6) |
0.2 (0.3) |
3.5 (3.5) |
|
Swedish economy. Year-on-year changes, % |
|
|
|
|
|
GDP, actual |
5.1 |
2.9 (2.9) |
-1.2 (-1.5) |
1.1 (1.3) |
|
GDP, day-adjusted |
4.9 |
3.0 (2.9) |
-1.0 (-1.3) |
1.1 (1.3) |
|
Unemployment rate (%) (EU definition) |
8.8 |
7.5 (7.5) |
8.1 (7.8) |
8.5 (8.1) |
|
CPI |
2.2 |
8.4 (8.8) |
9.1 (7.8) |
2.5 (1.9) |
|
CPIF |
2.4 |
7.7 (8.2) |
6.2 (5.9) |
1.6 (1.5) |
|
Public sector balance (% of GDP) |
-0.1 |
1.2 (0.4) |
0.4 (0.2) |
-0.7 (0.0) |
|
Key interest rate (Dec) |
0.00 |
2.50 (2.50) |
3.00 (2.75) |
2.25 (2.25) |
|
Exchange rate, EUR/SEK (December) |
10.29 |
11.15 (10.75) |
10.25 (10.25) |
10.05 (9.90) |