SEB:n talousennuste: Suomen talous ollut positiivinen yllätys, mutta ei vielä pärjää Ruotsille

Öljyn hinnannousun vaikutuksia hillitsevät muun muassa uudet kuljetusreitit, Hormuzinsalmen osittainen toimivuus sekä Kiinan vähentynyt öljyntuonti. Samaan aikaan raakaöljyn ja jalostettujen öljytuotteiden välinen hintaero on kasvanut, mikä kertoo markkinoiden olevan edelleen paineen alla.

Energian hinnannousun aiheuttamien toisen kierroksen inflaatiovaikutusten arvioidaan jäävän rajallisiksi, mutta keskuspankit ovat paineen alla ja valitsevat hieman erilaisia toimintalinjoja: Yhdysvaltain keskuspankki Fed pitää korot ennallaan tänä vuonna, kun taas Euroopan keskuspankki EKP nostaa korkoja.

- Vaikka öljyn hinta on korkeampi kuin toivottavaa ja jalostettujen öljytuotteiden hinnat ovat nousseet vielä huomattavasti enemmän, tilanne ei ole aiheuttanut sitä vakavaa iskua maailmantaloudelle, jota monet pelkäsivät. Ainakaan toistaiseksi. Itse asiassa talousnäkymät näyttävät kesän jälkeen hieman paremmilta kuin ennen kesää, huolimatta Lähi-idän ja Ukrainan sodista, toteaa SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.

Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen kasvuero kapenee

Maailmantalouden kasvuennustetta nostetaan varovaisesti 3,1 prosenttiin tälle vuodelle sekä 3,2 prosenttiin vuonna 2027 ja 3,3 prosenttiin vuonna 2028. Yhdysvaltain talouskasvun odotetaan pysyvän hieman yli kahdessa prosentissa koko ennustejakson ajan. Euroalueen kasvu vahvistuu alle yhdestä prosentista tänä vuonna 1,5 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä, vaikka matalat kaasuvarastot ennen tulevaa talvea muodostavat riskin sekä inflaatiolle että tuotannolle. Kiinan kasvu vakiintuu noin 4,5 prosenttiin. Vienti pysyy kasvun tärkeimpänä veturina. Tämä lisää globaaleja kauppajännitteitä erityisesti Euroopan kanssa, mutta samalla hillitsee inflaatiota.

- Syksyyn ja talveen lähdettäessä talouden signaalit ovat ristiriitaisia. Sitkeä talous sekä yritysten ja kotitalouksien aiempaa optimistisemmat näkymät antavat aihetta toivoon. Samalla energiatilanne on edelleen hauras. Tämän kesän kuivuus ja Euroopan jokien poikkeuksellisen matalat vedenpinnat voivat vaikuttaa elintarvikkeiden ja kuljetusten hintoihin niitä nostavasti. Rahoitusmarkkinoilla Yhdysvaltain liittovaltion velka on ylittänyt huimat 40 biljoonaa dollaria, mikä yhdessä korkeiden pitkien korkojen kanssa rasittaa julkista taloutta ja johtaa yhä epätoivoisempiin toimiin, kuten laajennettuihin joukkovelkakirjojen takaisinostoihin ja valuuttainterventioihin, sanoo Magnusson.

Energian vauhdittama inflaatio lisää painetta keskuspankeille

Yhdysvalloissa inflaatiokehitys on viime kuukausina parantunut, kun taas euroalueella inflaation hidastuminen on pysähtynyt. Molemmissa talouksissa inflaatio on edelleen liian korkealla tasolla. Palkkakasvun hidastuminen auttaa kuitenkin pohjainflaatiota palaamaan kohti tavoitteita ennustejakson loppuun mennessä. Kesän aikana markkinat tekivät osan keskuspankkien työstä hinnoittelemalla odotuksiin uusia koronnostoja. Erityisesti Fediin liittyvät odotukset ovat kuitenkin viime aikoina muuttuneet aiempaa vähemmän haukkamaisiksi.

Korot liikkuvat lähitulevaisuudessa eri suuntiin eri puolilla maailmaa. Fed pitää korot ennallaan tänä vuonna ja laskee niitä hitaasti vuosina 2027–2028, kun taas EKP nostaa korkoja ensin syyskuussa ja alkaa laskea niitä vuoden 2028 alkupuolella, sanoo SEB:n ennustepäällikkö Daniel Bergvall.

Markkinakorot ovat nousseet voimakkaasti sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa Iranin konfliktin alkamisen jälkeen, kun energian hintojen nousu on heijastunut myös pitkiin markkinakorkoihin. Pitkiä korkoja ovat nostaneet lisäksi valtioiden suuret budjettialijäämät sekä erityisesti tekoälyinvestointien kasvattamat rahoitustarpeet.

- Uskomme, että erityisesti lyhyissä euriborkoroissa on vielä jonkin verran nousupainetta syksyn ja alkutalven aikana. Sen sijaan 12 kuukauden euriborkorko lienee jo lähellä syklin huippuaan, toteaa SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.

Talousmaaottelu: Ruotsi johtaa, Suomi kirii vahvasti

Sekä Suomen että Ruotsin talouksissa näkyy yhä enemmän merkkejä kasvun vahvistumisesta. Vaikka toimintaympäristöä leimaavat edelleen geopoliittinen epävarmuus, energiamarkkinoiden haasteet ja korkea työttömyys, molemmissa maissa talouskehitys on ollut odotettua vahvempaa.

Ruotsin osalta kuluvan vuoden BKT-kasvuennustetta on nostettu 2,7 prosenttiin ja talouden odotetaan kasvavan 2,9 prosenttia vuonna 2027. Vuonna 2028 kasvun ennustetaan olevan 2,0 prosenttia, mikä vastaa pitkälti talouden pitkän aikavälin trendiä.

Kasvua tukevat nyt samanaikaisesti investoinnit, vienti ja kotitalouksien kulutus.

- Ruotsin taloudessa on nähty selvä piristyminen, kun investoinnit, vienti ja viimein myös kulutus tukevat kasvua yhdessä, pääekonomisti Magnusson toteaa.

Erityisesti Ruotsin teollisuus erottuu edukseen kansainvälisessä vertailussa. Puolustusteollisuuden, lääkealan ja tietotekniikkasektorin kysyntä on kasvanut voimakkaasti, ja suuret investoinnit puolustukseen, tekoälyyn sekä sähköverkon kehittämiseen tukevat myönteisiä näkymiä myös tulevina vuosina.

Myös Suomessa talouden kehitys on ollut positiivinen yllätys. Bruttokansantuote kasvoi vahvasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla, minkä seurauksena SEB nosti Suomen vuoden 2026 kasvuennustettaan 1,6 prosenttiin. Taloutta ovat tukeneet vahvistunut vähittäiskauppa, reaalipalkkojen kasvu, lisääntyneet investoinnit sekä viennin elpyminen.

Vaikka Suomen talouskasvun arvioidaan hidastuvan tilapäisesti tämän vuoden jälkipuoliskolla, näkymät ensi vuodelle ovat edelleen myönteiset. Erityisesti puolustus- ja energia-alan investointien odotetaan tukevan kasvua, samalla kun teollisuuden tilauskannat ja ulkomaankauppa ovat vahvistuneet.

Kotitalouksien kulutuksessa näkyy kummassakin maassa asteittaista elpymistä. Ruotsissa vähittäiskaupan vahva kehitys kertoo kulutuksen kasvusta, vaikka kuluttajien luottamus on edelleen pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Suomessa puolestaan reaalipalkkojen nousu ja korkojen lasku ovat helpottaneet kotitalouksien taloudellista tilannetta.

Työmarkkinoiden kehitys on edelleen molempien maiden keskeinen haaste. Ruotsissa työllisyyden paraneminen on viivästynyt odotuksista, ja Suomessa työttömyys pysyy edelleen EU:n korkeimpien joukossa. Silti ennusteiden mukaan työllisyys vahvistuu vähitellen ja työttömyys alkaa laskea tulevina vuosina.

Tärkeimmät tunnusluvut: (suluissa olevat luvut ovat toukokuun ennustelukuja)