SEB:n ekonomistit laskevat kasvuennustetta Yhdysvaltojen osalta ja nostavat puolestaan euroalueen osalta. Globaalin BKT:n uskotaan kasvavan 5.7 prosenttia kuluvana vuonna ja 4.4 prosenttia vuonna 2022.
Mitä tekevät keskuspankit?
Korkea inflaatio, palkannousupaineet ja kapasiteetin käyttöaste pakottavat muun muassa Yhdysvaltain keskuspankin nopeuttamaan ohjauskoron nostoa. Euroopassa puolestaan hintojen nousut kohdistuvat lähinnä energiaan, ja Euroopan keskuspankilla ei ole välitöntä tarvetta koronnostoille.
- Mielenkiintoinen kysymys on se, että joutuuko FED tappamaan talouskasvun inflaation hellittämiseksi, pohtii SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.
Hiljasen mukaan vuoden 2022 alkupuolella hintojen nousupaineet alkavat heikentyä, joka tulee vähentämään pelkoja siitä, että korkoja jouduttaisiin nostamaan liian paljon ja liian nopeasti.
- Näkemyksemme mukaan Yhdysvaltain keskuspankki nostaa korkoa ensi vuoden kesällä tai viimeistään alkusyksyllä, mutta sen ei tarvitse nostaa sitä niin paljon, kuin markkina tällä hetkellä hinnoittelee ja pelkää, Hiljanen toteaa.
Hiljasen mukaan EKP ei nosta ohjauskorkoa vuonna 2022, eikä välttämättä edes vielä 2023.Bondiostoja sen sijaan tullaan näkemän enemmän, kuin mitä EKP:n tämänhetkiset päätökset antavat ymmärtää.
Kotitaloudet Suomen elpymisen vetureina
Työmarkkinoiden nopea toipuminen ja kotitalouksien kulutuksen vahva kasvu yhdistettynä investointeihin ovat olleet Suomen kasvumoottoreina tänä vuonna. Samat tekijät tukevat taloutta myös ensi vuonna, kunnes vienti ja yritysinvestoinnit lopulta ottavat isomman roolin.
Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3.5 prosenttia kuluvana vuotena ja 3.0 prosenttia vuonna 2022. Kahden vuoden kasvupyrähdyksen jälkeen Suomen talouskasvu hiljenee 1,6 prosenttiin vuonna 2023.
Kotimaanmarkkinat kannattelevat Pohjoismaita
Suomen tavoin myös muiden Pohjoismaiden talouskasvussa nähdään parin vuoden kasvupyrähdys, ja kasvu palaa maltillisemmalle uralle vuonna 2023.
Ruotsin taloudessa aiempaa heikompi kansainvälinen kysyntä, tuotantohäiriöt ja energian hinnannousun aiheuttama paine kulutukselle hidastavat tilapäisesti talouskasvua. Ruotsin kasvuennustetta on tämän vuoksi laskettu vuoden 2022 osalta 3.9 prosentista 3.6 prosenttiin. Kuluvalle vuodelle odotetaan 4.5 prosentin kasvua.
Norjan BKT:n ennustetaan kiihdyttävän 2,8 prosentin kasvuun tänä vuonna ja 3,7 kasvuun vuonna 2022. Norjan keskuspankin odotetaan nopeuttavan ohjauskoron nostoja vahvan talouskasvun ja kireän työmarkkinan takia huolimatta siitä, että inflaation odotetaan pysyvän keskuspankin tavoitteen alapuolella. Vuoden 2023 loppuun mennessä ohjauskoron odotetaan olevan 1.75 prosenttia..
Myös Tanskan talouden vetureina toimivat kulutus ja investoinnit. Tänä vuonna Tanskan BKT kiipeää 5.0 prosenttia ja 3.5 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2023 Tanskan odotetaan lähestyvän täystyöllisyyttä.
SEB julkaisee Nordic Outlook -raportin neljä kertaa vuodessa. Raportti käsittelee maailmantaloutta pohjoismaisesta näkökulmasta. Nordic Outlook -raportti löytyy liitteenä ja osoitteesta www.sebgroup.com
Tärkeimmät tunnusluvut (suluissa olevat luvut ovat syyskuun ennustelukuja)
|
International economy, GDP, year-on-year changes, % |
2020 |
2021 |
2022 |
2023 |
|
United States |
-3.4 |
5.6 (6.0) |
3.9 (4.2) |
2.2 (2.1) |
|
Euro area |
-6.4 |
5.1 (4.6) |
4.4 (4.3) |
2.6 (2.5) |
|
United Kingdom |
-9.7 |
6.9 (7.0) |
4.9 (5.8) |
2.8 (2.2) |
|
Japan |
-4.6 |
2.5 (2.5) |
2.7 (2.3) |
1.2 (1.2) |
|
OECD |
-4.6 |
5.2 (5.1) |
3.9 (4.0) |
2.4 (2.3) |
|
China |
2.3 |
8.2 (8.6) |
5.2 (5.6) |
5.4 (5.4) |
|
Nordic countries |
-2.2 |
4.1 (3.7) |
3.5 (3.7) |
2.4 (2.1) |
|
Baltic countries |
-1.7 |
5.7 (4.8) |
4.0 (4.3) |
3.5 (3.4) |
|
The world (purchasing power parities, PPP) |
-3.3 |
5.7 (5.9) |
4.4 (4.4) |
3.5 (3.4) |
|
Nordic and Baltic countries, GDP, year-on-year changes, % |
|
|
|
|
|
Norway |
-0.8 |
2.8 (2.7) |
3.7 (3.7) |
2.6 (1.9) |
|
Denmark |
-2.1 |
5,0 (3.6) |
3.5 (4.1) |
2.5 (2.5) |
|
Finland |
-2.9 |
3.5 (3.2) |
3.0 (3.0) |
1.6 (1.6) |
|
Lithuania |
-0.1 |
4.9 (4.3) |
3.6 (3.6) |
3.3 (3.3) |
|
Latvia |
-3.6 |
4.5 (4.3) |
5.0 (5.2) |
4.2 (4.2) |
|
Estonia |
-3.0 |
8.8 (6.6) |
3.8 (4.5) |
3.0 (2.5) |
|
Swedish economy, year-on-year changes, % |
|
|
|
|
|
GDP, actual |
-2.8 |
4.6 (4.6) |
3.6 (3.9) |
2.5 (2.3) |
|
GDP, working day corrected |
-3.0 |
4.5 (4.6) |
3.6 (3.9) |
2.6 (2.4) |
|
Unemployment, % (EU definition) |
8.8 |
8.8 (8.8) |
7.7 (7.8) |
7.3 (7.5) |
|
CPI (consumer price index) |
0.5 |
2.0 (1.8) |
2.5 (1.4) |
1.5 (1.5) |
|
CPIF (CPI minus interest rate changes) |
0.5 |
2.3 (2.0) |
2.6 (1.5) |
1.5 (1.5) |
|
Government net lending (% of GDP) |
-2.8 |
-1.0 (-1.2) |
0.0 (-0.7) |
0.7 (-0.7) |
|
Repo rate (December) |
0.0 |
0.0 (0.0) |
0.0 (0.0) |
0.25 (0.0) |
|
Exchange rate, EUR/SEK (December) |
10.05 |
10.00 (10.10) |
9.90 (9.90) |
9.70 (9.80) |