- Kruunun nykyinen heikkous aiheuttaa Ruotsille yhä suurempia ongelmia. Se esimerkiksi vie kotitalouksien lompakoista ostovoimaa ja nostaa korkoja. Kruunun heikkous on kuitenkin huono peruste luopua kruunusta. Meidän on ymmärrettävä heikkouden taustalla olevat tekijät. Valuutan vaihtamisella on sekä taloudellinen että poliittinen ulottuvuus. Kruunusta luopuminen on monitahoinen kysymys, jossa on sekä hyviä että huonoja puolia ja joka vaatii uusia analyysejä, Robert Bergqvist toteaa.
Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys eurosta 20 vuotta sitten, 14. syyskuuta 2003. Äänestysprosentti oli 83, ja tulos oli selvä: 55,9 prosenttia ruotsalaisista vastusti kruunun korvaamista eurolla ja 42,0 prosenttia kannatti sitä (2,1 prosenttia tyhjiä ääniä). Vuoden 2003 äänestyksen aikaan kruunun kurssi oli noin 9 kruunua euroa kohti. Nykyään kruunu liikkuu ennätyksellisen alhaalla euroon nähden, hieman alle 12 kruunussa. Tämä on merkittävä 25 prosentin arvonlasku.
- Yksi tulkinta vuoden 2003 kansanäänestyksen tuloksesta on, että taloudelliset, ei poliittiset, perustelut olivat ratkaisevia, kun ruotsalaiset päättivät pitää kruunun. Ruotsalaisten yritysten ei esimerkiksi tarvitsisi huolehtia kruunun ja euron välisistä valuuttakaupan kustannuksista, mutta äänestäjät eivät ilmeisesti nähneet mitään hyvää syytä uskoa, että euro voisi nopeuttaa Ruotsin kasvua, vähentää työttömyyttä tai vahvistaa julkista taloutta, Bergqvist toteaa.
Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) kahdesti vuodessa tekemien kyselytutkimusten mukaan euron vastustus on vähitellen vähentynyt. Ruotsalaiset vastustivat euroa voimakkaimmin vuonna 2012, jolloin yli 80 prosenttia sanoi "ei". SCB:n viimeisimmän, toukokuussa tehdyn kyselyn mukaan euron vastaisuus oli laskenut 50 prosenttiin; samaan aikaan 31 prosenttia oli valmis ottamaan euron käyttöön. Näin ollen ei-puolen etumatka ("ei-kyllä"-ero) oli kutistunut noin 19 prosenttiyksikköön.
- Julkaisemme nyt kesän jälkeisen seurantatutkimuksen, jonka taustalla on kruunun jatkuva heikkous ja se, miten se vaikuttaa sekä kotitalouksien matkabudjetteihin ja tuonti-inflaatioon ja sitä kautta Riksbankin korkopäätökseen. Toteamme, että euron vastustus on vähentynyt entisestään, kun taas kannatus on lisääntynyt. Myös "en tiedä" -vastaukset ovat lisääntyneet. Jos tänään järjestettäisiin kansanäänestys kruunun korvaamisesta, 41,9 prosenttia ruotsalaisista äänestäisi euroa vastaan ja 34,0 prosenttia euron puolesta, 24,1 prosentin ollessa epävarma. Ero "ei ja kyllä" -vastausten välillä on siten kaventunut toukokuun 19 prosenttiyksiköstä vajaaseen 8 prosenttiyksikköön syyskuussa.
Voit lukea Robert Bergqvistin koko analyysin täältä.
Tietoja tutkimuksesta: SEB:n toimeksiannosta Demoskop haastatteli 1 012 ruotsalaista 29. elokuuta ja 5. syyskuuta välisenä aikana. Kysymys oli: "Jos tänään järjestettäisiin kansanäänestys kruunun korvaamisesta, äänestäisittekö kyllä vai ei euron käyttöönotolle Ruotsin valuuttana?"