Mene hakuun Mene sisältöön

Käytössäsi on vanhentunut selain. Tietoturvallisuuden ja sivujen yleisen toimivuuden vuoksi suosittelemme, että päivität selaimesi uusimpaan versioon

Helmikuuun kuukausikatsaus: Talouden pehmeä lasku, sittenkin?

Käsitteenä talouden pehmeä lasku on monien mielestä varsin outo tai utuinen, mutta yleisesti tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa talouskasvu hidastuu merkittävästi, mutta taantuma kuitenkin vältetään.

Vielä vuoden 2022 lopulla varsinkin Euroalueen taantuma näytti todennäköiseltä kiristyvän rahapolitiikan, kotitalouksien heikentyneen ostovoiman ja energiakriisien rasittaessa kokonaiskuvaa. Yhdysvalloista puhuttaessa energiakriisi ei ehkä ole oikea sana, mutta samankaltaiset haasteet varjostivat myös Yhdysvaltain näkymiä. Globaalia talouskasvuodotusta painoi Yhdysvaltain ja Euroalueen heikon näkymän lisäksi myös Kiinan taloustilanne, jota rasittivat mm. koronarajoitukset, kiinteistösektorin haasteet sekä erilaiset toimialojen toimintaa rajoittavat regulaatiotoimet.

Syvän taantuman uhka on väistynyt

Kun lähitulevaisuuden talouskasvunäkymiä nyt, niin näyttää vahvasti siltä, että edellä mainitut negatiiviset tekijät ovat pohjaamassa ja kääntymässä positiivisiksi ajureiksi. On toki selvää, että epävarmuudet eivät ole täysin haihtuneet. Mutta varsinkin syvän tai pitkittyneen taantuman uhka on väistynyt ja parhaimmillaan taantuma voidaan kokonaan välttää. Talouskasvun hidastuminen on pitkälti keskuspankkitoimien seurausta, kun ohjauskorkoja on jouduttu nostamaan reippaasti inflaation suitsemiseksi. Nyt voidaankin todeta, että keskuspankit (EKP, FED) ovat jo pitkällä koronnostosyklissään, vaikka edessä on todennäköisesti vielä joitakin nostoja. Kun keskuspankit päätyvät markkina-analyysissaan viimein johtopäätökseen, että rahapolitiikka on jo riittävän kireää inflaation taittamiseksi, talouden osalta voidaan jo henkäistä helpotuksesta. Talouskasvun elpyminen toteutuu kuitenkin melko varmasti ilman normaalisti kevenevää rahapolitiikkaa (inflaation uhka on yhä olemassa) ja yhtenä merkittävänä ajurina tulisi olemaan kotitalouksien (työmarkkinatilanne tukee) luottamuksen koheneminen sekä hiljalleen elpyvä vienti- ja investointikysyntä. Rahapoliittisia kevennystoimia ei ole syytä odottaa vielä pitkään aikaan, ehkä aikaisintaan vasta joskus vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Kiinan talouskasvunäkymät kohentuneet

Kiinan luopuminen koronarajoituksista joulukuussa on välittömästi lisännyt maan talouden aktiviteettia ja tehtaiden kapasiteetin käyttöasteen nousu tietenkin vähentää myös globaaleja tuotantoketjuhaasteita, jotka ovat hellittäneet viime kuukausina merkittävästi. Regulaatiotoimet, joilla suitsittiin mm. suuria teknologiayhtiöitä, ovat nekin saatu viranomaiskommenttien mukaan päätökseen, mikä sekin tukee talouden aktiviteetin voimistumista. Hallinto on myös ilmoittanut kohdennetuista tukitoimista kiinteistösektorille, jotta keskeneräisiä projekteja saadaan vietyä eteenpäin/valmiiksi. Kiinan rahapolitiikka on jo pidempään ollut tukevaa, investointiohjelmia ei tosin ole tiedossa siinä mittakaavassa, että talous saisi huomattavaa vauhtia. Kokonaisuutena Kiinan talouskasvunäkymä on kuitenkin selvästi kohentunut viime kuukausina.

Globaalin talouden näkymä on siis kohtuullisen lupaava. Rahapolitiikan kiristäminen on lähes päätöksessä ja markkinakorkojen nousu niin ikään päättymässä tai lähellä huipputasojaan. Talouden epävarmuustekijät ovat laimentuneet ja taantuman sekä energiakriisin uhkakuvat ovat laimentuneet. Talouskasvun verkkainen toipuminen voi hyvinkin alkaa jo kevään kuluessa tai aivan kesän kynnyksellä.

Sijoitusmarkkinoilla vuosi on alkanut varsin suotuisasti, kun talouden näkyminen kirkastuminen sekä odotukset siitä, että keskuspankit ovat lähellä korkosyklin päätöstä painoivat korkotasoa laskuun. Näin ollen sekä korko- että osakemarkkinoilla on nähty mukavia kurssinousuja. Osakemarkkinoilla hinnoittelu (PE) on lähihistoriaan nähden selvästi maltillisempaa, erityisesti pienyhtiöiden ja kasvuyhtiöiden osalta, mikä antaisi jatkossakin tilaa kurssinousuille, ellei talouskasvuodotuksissa jouduta pettymään tai rahapolitiikkaa kiristetä pidemmälle kuin nyt ajatellaan.