Edunvalvonnan uudistukset: Mitä lakimuutokset käytännössä tarkoittavat?

Hallituksen esitys edunvalvontaa koskevista muutoksista on hyväksytty helmikuussa 2026 ja muutokset astuvat voimaan 1.5.2026. Muutoksilla ajantasaistetaan edunvalvonnan ja edunvalvontavaltuutuksien sääntelyä.

Aiemmin yleisenä edunvalvojana toiminut SEB:n juristi Linn Mäkitie toteaa, että muutokset ovat erittäin tervetulleita ja että osa niistä on merkittäviä. Muutokset koskevat sekä edunvalvontaa – esimerkiksi alaikäisen lapsen edunvalvojaa – että edunvalvontavaltuutuksia.

- Erityisen tärkeänä pidetään esimerkiksi sitä, että holhoustoimilain perusteella määrätylle sijaiselle annetaan mahdollisuus toimia tehtävässään edunvalvontavaltuuttajan tahdon mukaisesti. Mikäli edunvalvontavaltuutuksen valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä eikä valtuuttaja ole nimennyt varavaltuutettua, voi käräjäoikeus tai holhousviranomainen määrätä edunvalvojan sijaiseksi valtuutetun tehtäviin, Mäkitie toteaa.

Nykyisten säännöksien mukaan sijainen hoitaa tehtävää puhtaasti holhoustoimilain perusteella eikä huomioi edunvalvontavaltakirjaa. Muutoksen myötä sijainen voisi toimia valtuuttajan valtakirjaan määrättyjen toiveiden mukaisesti. 

- Vaikka muutos helpottaa asioiden hoitamista tilanteissa, joissa varavaltuutettua tai esteellisyyttä koskevaa varavaltuutettua ei ole nimetty, on edelleen tärkeää korostaa varavaltuutetun merkitsemistä edunvalvontavaltakirjaan, Mäkitie jatkaa.

Varavaltuutetun vahvistaminen edunvalvontavaltuutuksen perusteella on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin sijaisen hakeminen viranomaisen kautta. Lisäksi omien toiveiden toteutuminen on varmemmalla pohjalla, kun asioita hoitaa henkilö, jonka valtuuttaja on itse valinnut ja joka tuntee hänen tilanteensa.

Myös kiinteistöjen luovuttamiseen tulee muutos

Nykyisen lainsäädännön mukaan valtuutettu on oikeutettu esimerkiksi myymään kiinteistöä, mikäli valtuuttaja on maininnut tästä kirjaimellisesti edunvalvontavaltakirjassaan. 

- Uudistuksen myötä erillistä mainintaa ei tarvitse sisällyttää edunvalvontavaltakirjaan, vaan valtuutettu olisi oikeutettu myymään tai muuten luovuttamaan valtuuttajan omistuksessa olevia kiinteistöjä vahvistetun valtuutuksen perusteella. Muutosta sovellettaisiin ainoastaan valtakirjoihin, jotka ovat laadittu lain voimaantulopäivän jälkeen, SEB:n Senior Wealth Planner Antti Salmenvaara toteaa. 

Muutos on ajankohtainen, sillä haasteita on syntynyt esimerkiksi tilanteissa, jossa maininta kiinteistöiden luovuttamisesta on jätetty valtuutuksesta pois, koska laatimishetkellä maininta ei ole ollut ajankohtainen. Valtuuttaja on kuitenkin myöhemmin voinut hankkia tai vastaanottanut kiinteistön. Tällöin nykyisten säännöksien mukaan, kiinteistön luovuttaminen vaatii viranomaisen määrätyn sijaisen edustamaan valtuuttajaa, jonka lisäksi luovuttamiseen täytyy hakea lupaa. 

Muita edunvalvontaan liittyviä muutoksia ovat muun muassa, että alaikäisen varallisuuden raja, jolloin lapsen edunvalvonta on merkittävä holhousasioiden rekisteriin, nostetaan 20.000 eurosta 30.000 euroon. Mikäli alaikäisellä on varallisuutta 20.000/30.000 euron arvon edestä pitää edunvalvottava merkitä rekisteriin ja edunvalvojalle tulee vuosittainen tilintekovelvollisuus. 

- Lopuksi on hyvä todeta, että uudistukset selkeyttävät ja tukevat valtuuttajan tahdon toteutumista entistä varmemmin. Samalla haluamme korostaa, että nyt on erinomainen hetki tarkistaa oma edunvalvontavaltakirja tai laatia sellainen, mikäli sitä ei vielä ole. Mikäli haluat keskustella muutoksista lisää tai pohtia oman valtakirjasi ajantasaisuutta, ole rohkeasti yhteydessä omaan asiakasvastaavaasi, Mäkitie ja Salmenvaara päättävät.

Tästä löydät aiemmat kirjoitukset koskien edunvalvontavaltuutuksia:

Varaudu ajoissa elämän yllätyksiin edunvalvontavaltuutuksella