28.8.2014 16:06

Nordic Outlook: Elvytys jatkuu – heikkenemisriskit kasvaneet

Kiihtyvä globaali kasvu on maailmantalouden kehityksen todennäköisin skenaario vuonna 2015. Kasvua edistävät aiempaa paremmat näkymät talouden kannalta tärkeimmissä maissa, kuten Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Kiinassa ja Intiassa. Näin todetaan SEB:n talouskatsauksen viimeisimmässä neljännesvuosittain annettavassa Nordic Outlook -raportissa.

Muun muassa lisääntyneen geopoliittisen epävarmuuden ja sään vaikutusten vuoksi kasvunäkymät tälle ja ensi vuodelle ovat huonommat kuin SEB:n ekonomistien esittelemät näkymät toukokuun 2014 raportissa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön (OECD) kuuluvien 34 maan BKT kasvaa tänä vuonna kaiken kaikkiaan 1,9 prosenttia. Vuonna 2013 vastaava luku oli 1,4 prosenttia. Ensi vuonna BKT kasvaa 2,5 prosenttia, ja vuonna 2016 hieman vähemmän, 2,4 prosenttia. SEB:n ekonomistit kuitenkin varoittavat, että näitä lukuja saatetaan joutua tarkistamaan ennemminkin alas- kuin ylöspäin. Sellainen riski, että todellinen kasvu ei yllä tavoitteisiin, on suurempi kuin se, että talous kasvaa odotettua paremmin.   

Nykyisellään länsimaiden ja Venäjän välisillä kauppapakotteilla on suhteellisen vähäinen suora vaikutus kasvuun, vaikkakin niiden vaikutus esimerkiksi Suomeen ja Baltian maihin on keskimääräistä tuntuvampi.

 ”Pitkällä aikavälillä pelkona on se, että jännitteettömien vuosikymmenten aikaansaaman kasvaneen kaupan kannustavat vaikutukset heikkenevät ja keskipitkän aikavälin taloudellinen, rahoituksellinen ja poliittinen epävakaus lisääntyy Venäjällä,” sanoo SEB:n pääekonomisti Robert Bergqvist. 

Maailmanlaajuinen rahapolitiikka säilyy voimakkaasti elvyttävänä Nordic Outlook -raportin vuoden 2016 loppuun kestävällä ennustejaksolla, vaikka Englannin keskuspankki Bank of England (BoE) ja Yhdysvaltain keskuspankki US Federal Reserve (Fed) ottavatkin ensimmäiset varovaiset askeleensa kohti ohjauskorkojen normalisointia keväällä 2015.

”Keskuspankeilla on edessään vaikeita kompromisseja. Erityisen paljon epävarmuutta liittyy niiden talouksien korkoherkkyyteen ja siihen, miten rahapolitiikka vaikuttaa uusiin makrovakausvalvontakäytäntöihin. Moni asia puhuu sen puolesta, että normaali ohjauskorko on laskenut merkittävästi ja että keskuspankit voivat nostaa lukujaan varovasti”, sanoo SEB:n talousennusteesta vastaava ja Nordic Outlookin päätoimittaja Håkan Frisén.

Pohjoismaita koskevat näkymät ovat toisistaan poikkeavia. Norjan taloutta hallitsevat eri suuntiin vetävät voimat. Investointitoiminnan hiipuminen öljy- ja kaasusektorilla sekä heikot asuinrakennusinvestoinnit ovat kasvua vastustavia tekijöitä. Työmarkkinat ovat sen sijaan vakautuneet, samoin kuin asuntomarkkinat, ja hyvä reaalitulojen kasvu edistää kulutusta.

Tanskassa on yhä enemmän selviä merkkejä siitä, että elpyminen edistyy työttömyyden vähetessä, asuntojen hintojen noustessa ja optimismin lisääntyessä. Sitä vastoin Suomen taloudella on edessään suuria haasteita. Metsäteollisuuteen sekä tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät rakenteelliset ongelmat ja myös suhteellisen suuri riippuvuus Venäjästä heikentävät kasvua. Suomen talous ei voi välttyä taantumalta vuonna 2014.

Ruotsin talouden elpyminen on osoittautumassa arvioitua hitaammaksi, mutta kasvun odotetaan kuitenkin olevan hieman trendin yläpuolella tänä vuonna sekä vuosina 2015 ja 2016. Kasvua vauhdittavat yksityinen kulutus, joka hyötyy reaalitulojen ja omaisuuserien hintojen noususta sekä säästämisen vähenemisestä.

SEB:n ekonomistit uskovat, että Ruotsin keskuspankki Riksbank laskee ohjauskorkoaan jälleen lokakuussa 0,15 prosenttiin alhaisen tai pienenevän inflaation, talouden hitaan elpymisen ja muiden EKP:n elvytystoimien vuoksi. Riksbankin odotetaan nostavan ohjauskorkoaan vasta vuoden 2016 alussa – kun BoE ja Fed ovat ensin nostaneet omia ohjauskorkojaan. Vuoden 2016 loppuun mennessä repo-koron odotetaan olevan 1,00 prosenttia.