Tänä syksynä miltei kaikki Itä-Euroopan (mukaan lukien Keski-Euroopan) maat ovat alkaneet toipua taloudellisesti, mikä on yhtenäistä Länsi-Euroopan mallin kanssa. Talouden kasvu seuraavan kahden vuoden aikana tulee kuitenkin olemaan kohtuullinen.
Latvia ja Liettua jatkavat kasvuaan nopeimmin alueella, ja myös Euroopan Unionissa. Kolmen suurimman maan talouskasvu on vaihtelevaa; suhteellisen vahvoilla perusteilla, Puola saa takaisin sen roolin alueen taloustiikerinä odottamattoman syvän taantuman jälkeen. Venäjän, jolla on yhä enemmän tarvetta uudistuksille, talouskasvu on hitaampaa kuin mitä se oli ennen maailmanlaajuista talouskriisiä. Kovan paineen alla oleva Ukraina devalvoi itsensä ulos akuutista kriisistä, kirjoittaa SEB, sen kahdesti vuodessa ilmestyvässä Eastern European Outlookissa.
- Venäjä ja Ukraina kohtaavat merkittäviä haasteita: Venäjän on nostettava sen pitkäaikaista kasvupotentiaalia, Ukrainan on hallittava akuuttia, lähiaikoina uhkaavaa kriisiä. Muuten, Itä-Euroopan yleinen suhdannekuva on muuttumassa kirkkaammaksi. Eteenpäin katsoessa, kasvua tukevat reaalipalkkojen nousu ja eurokriisin hälveneminen, mikä on hidastanut kasvua ja luonut epävakautta pankkijärjestelmissä, erityisesti Itä-Euroopan keski- ja eteläosissa, sanoo Mikael Johansson, Itä-Euroopan tutkimuksen johtaja ja Eastern European Outlookin päätoimittaja.
Suurimmassa osassa Itä-Euroopan maissa, nousukauden panee liikkeelle ensisijaisesti yksityinen kulutus, mutta myös lisääntynyt vienti. Kulutusta on vahvistanut reaalipalkkojen kasvu, joka suureksi osaksi johtuu pitkään jatkuneesta, alhaisesta inflaatiosta. Työttömyys jatkaa vähitellen laskuaan Baltian maissa, ja pysyy suhteellisen muuttumattomana Puolassa ja Ukrainassa. Venäjällä työttömyys tulee kasvamaan hieman. Vientiä kasvattaa vähitellen kasvava ulkoinen kysyntä, erityisesti Saksasta.