Mene hakuun Mene sisältöön

Käytössäsi on vanhentunut selain. Tietoturvallisuuden ja sivujen yleisen toimivuuden vuoksi suosittelemme, että päivität selaimesi uusimpaan versioon

Talousjohtajakysely: Suomen hyvä tuloskunto jatkuu – osaavasta työvoimasta pulaa

Suomen vienti vetää ja talous on kääntynyt selvään kasvuun. Suomalaisten talousjohtajien optimismi on jo ohittanut ruotsalaiset ja 75 % talousjohtajista on luottavaisia yhtiönsä kasvunäkymiin. Yritysten tuloskunto on Euroopan huipputasoa.

Deloitten ja SEB:n puolivuosittain teettämän eurooppalaisen talousjohtajakyselyn mukaan suomalaisten talousjohtajien optimismi on korkeammalla kuin kertaakaan 2010-luvulla. Suomalaisten yhtiöiden taloudellinen asema on ollut erityisen hyvä jo vuoden ajan. Tyypillisesti loppuvuodesta ennustukset ovat kääntyneet pessimistisemmiksi, mutta tämänkertaisissa vastauksissa tätä kehitystä ei ole nähtävissä.

”Suomen talous on vihdoin saavuttanut muualla Euroopassa jo jonkin aikaa jatkuneen kasvuvauhdin. Tämä voi ainakin osaltaan selittää suomalaisten talousjohtajien muita positiivisemman luottamuksen myös tulevaan kasvuun”, sanoo Deloitten CFO Program Lead Tuomo Salmi.

Optimistisuus näkyy yritysten kasvaneena investointihalukkuutena. 29 % talousjohtajista on valmis investoimaan Suomeen, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin keväällä. Strategisten investointien painopiste on ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen kääntynyt kotimaahan ulkomaiden sijaan.

Korkojen nousu ei huoleta

Taseen riskitasot ovat tällä hetkellä hyvin matalalla ja velkaantuneisuus on talousjohtajien mukaan tasapainossa. Tutkimuksessa on nähtävissä selkeä kasvutrendi taseriskin ottamishalussa, mikä on jatkunut vuoden 2016 alusta lähtien. Suomen vastaajista kaksi kolmesta (63 %) on valmis ottamaan taseriskiä ja Ruotsissa vain yksi kolmesta.

”Suomalaiset talousjohtajat eroavat tässä muun Euroopan trendistä. Suomen ohella vain Hollannissa ja Belgiassa vastaajat ovat valmiita kasvattamaan taseriskiä. Suomalaisilla yhtiöillä on yleisesti ottaen vahvat taseet ja nyt ollaan selvästi valmiita tekemään investointeja kasvuun. Usealla yhtiöllä pääomarakenne mahdollistaa hallitun taseriskin kasvattamisen”, sanoo SEB:n Financial Strategy -tiimin vetäjä Ville Lähde.

Ohjauskorko on ollut yli 1,5 vuotta nollassa, ja selkeä enemmistö (62 %) suomalaisista talousjohtajista ei usko tähän tulevan muutosta. Löysän rahapolitiikan ajat näyttävät jatkuvan ja EKP ruokkii talouskasvua edelleen. Kasvavat taloudet, kuten Saksa (62 %), Ruotsi (78 %) ja Ranska (60 %) uskovat korkotasojen yleiseen nousuun.

”EU-alueen talousjohtajat näkevät korkojen todennäköisesti nousevan, mutta Euroopan maiden välillä on isoja eroja. Esimerkiksi Suomessa talousjohtajat pitävät todennäköisempänä, että korot säilyvät matalalla tasolla. Suomen talousjohtajista jopa 80 % sanoo, etteivät korkomuutokset vaikuta liiketoimintaan”, Lähde jatkaa.

Osaavan työvoiman saatavuus uhka kasvulle

Talousjohtajat ovat epävarmoja talouden kasvu-uran pitkäkestoisuudesta.  Palkkamaltti nimetään yhdeksi Suomen kilpailukyvyn edellytykseksi. Tätä painottaa kolmasosa vastanneista suomalaisista talousjohtajista (33 %). Kustannuskilpailukyvyn ylläpitäminen ylipäänsä koetaan tärkeämmäksi kuin tulevaisuuden kasvun edellytysten luominen.

”Suomessa talousjohtajien huolenaiheena on osaavan työvoiman saatavuus, joka voi jarruttaa kasvua. Tutkimuksessa myös Espanjassa, Puolassa ja Hollannissa nähdään pullonkauloja työvoiman saatavuudessa”, kertoo Deloitten Finance-palveluista vastaava johtaja Mari Lappalainen.

Tutkimuksessa on ollut jo pidempään havaittavissa, että orgaaninen kasvu on suomalaisten talousjohtajien prioriteettilistalla  suhdanteista riippumatta korkeammalla kuin muiden Euroopan maiden vastaajilla. Tämä vaikuttaa myös uusien työntekijöiden palkkausintoon, joka on pysynyt maltillisena. Talouskasvun tueksi suomalaiset talousjohtajat toivoivat julkisia ja yksityisiä investointeja infrastruktuuriin, digitaalisuuteen sekä koulutukseen ja tutkimukseen.

”Suomalaisten yritysten kasvustrategiat ovat muuta Eurooppaa huomattavasti maltillisemmat. Erityisesti saksalaiset ja ruotsalaiset ovat selvästi aktiivisempia uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä kuin suomalaiset. Toivottavasti jo kevään tutkimuksessamme näkyisi positiivisen talousnäkymän mahdollistama suurempi panostus tuotekehitykseen myös meillä Suomessa”, pohtii Salmi.


Deloitte/SEB CFO Survey

Puolivuosittain toteutettava Deloitte/SEB CFO Survey tutki suomalaisten talousjohtajien näkemyksiä 28.8.–26.9.2017. Tutkimukseen vastasi 56 talousjohtajaa Suomesta. Vastaajat edustivat sekä yksityisiä että listautuneita keskikokoisia, suuria ja monikansallisia yrityksiä eri toimialoilta. Suurimman osan (87 %) liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa. Euroopassa kyselyyn vastasi yli 1500 talousjohtajaa 19 maasta.

 

Lisätietoja:

Ville Lähde
Financial Strategy

+358 50 331 6325
ville.lahde@seb.fi