- Huolimatta siitä, että EKP:n odotetaan tarkastavan vuoden 2025 kasvu- ja inflaatioennusteitaan alaspäin, uskomme, että neuvoston enemmistö odottaa mieluummin inflaation hidastumisprosessin etenemistä ennen kuin harkitsee suurempaa 0,50 prosenttiyksikön leikkausta. Odotamme kuitenkin joulukuun kokouksessa pehmeämpää sävyä, minkä pitäisi riittää tukemaan nykyistä markkinahinnoittelua, SEB päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.
Edellisessä kokouksessaan lokakuussa EKP:n neuvosto laski ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä ja asetti talletuskoron 3,25 prosenttiin, perusrahoitusoperaation koron 3,40 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton koron 3,65 prosenttiin. Lehdistötiedotteessa toistettiin datasta riippuvainen ja kokouskohtainen lähestymistapa, jossa ei ole ennalta sitouduttu tiettyyn korkopolkuun.
- Useiden EKP:n neuvoston jäsenten viimeaikaiset kommentit viittaavat siihen, että päättäjät ovat jakautuneet 0,25 ja 0,50 prosenttiyksikön koronlaskun välillä joulukuussa. Useat neuvoston jäsenet ovat sanoneet, että 0,50 prosenttiyksikön leikkauksesta keskustellaan, mutta muutamien neuvoston merkittävimpien vaikuttajien, kuten pääekonomisti Philip Lanen ja Isabel Schnabelin kommentit viittaavat siihen, että he pitävät parempana varovaisempaa 0,25 prosenttiyksikön leikkausta, joka on myös meidän ennusteemme, Hiljanen pohtii.
Joulukuun lehdistötiedotteessa toistetaan todennäköisesti aiempi lausunto, jonka mukaan EKP jatkaa rahapolitiikan ”datasta riippuvaista ja kokouskohtaista lähestymistapaa”, eikä sitoudu ennalta tiettyyn korkopolkuun. Lehdistötiedotteesta saatetaan poistaa aiempi lausuma, jonka mukaan EKP:n neuvosto ”pitää ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin se on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi”.
- Joulukuun koronlaskun markkinahinnoittelu on lokakuun lopusta lähtien vaihdellut pääasiassa 0,27–0,32 prosenttiyksikön välillä. Kun otetaan huomioon heikot PMI-tiedot, heikot kasvunäkymät ja odotettua pehmeämmät marraskuun inflaatiotiedot, joulukuun koronlaskun todennäköisyys, joka on tällä hetkellä 0,27 prosenttiyksikköä, aliarvioi kuitenkin mielestämme 0,50 prosenttiyksikön koronlaskun todennäköisyyttä, Hiljanen päättää.