Mene hakuun Mene sisältöön

Käytössäsi on vanhentunut selain. Tietoturvallisuuden ja sivujen yleisen toimivuuden vuoksi suosittelemme, että päivität selaimesi uusimpaan versioon.

Inflaatioympäristö on muuttumassa?

Yhdysvaltojen vuositason kuluttajahintainflaatio nousi lokakuussa korkeimmalle tasolle 31 vuoteen, ollen 6,2 prosenttia. Samanaikaisesti Yhdysvaltojen 10 vuoden reaalikorko on kaikkien aikojen matalimmilla tasoillaan -1.20 prosentissa. Mistä on kyse, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen?

- Korkomarkkinoita on alkusyksyn aikana ravisuttanut voimakas heilunta, erityisesti käyrän lyhyessä päässä, kun ennätyskorkea inflaatio on heijastunut keskuspankkiodotuksiin paitsi Yhdysvalloissa, niin myös Euroopassa. Samaan aikaan valuutta- ja osakemarkkinat ovat pysyneet verrattain rauhallisina. Tuhannen taalan kysymys kuuluukin: onko korkomarkkinoiden heilunta aikainen indikaatio uuteen markkinaympäristöön siirtymisestä, joka ei vielä muihin omaisuusluokkiin heijastu, vai onko kyseessä korkomarkkinoiden ominaisista ajureista koostuva hetkellinen poikkeavuus, pohtii Hiljanen.

Hiljasen mukaan lähes ennennäkemättömät stimulustoimenpiteet niin raha- kuin talouspolitiikan saralla, talouden epätasainen palautuminen ja stimulustoimenpiteiden epätasainen jakautuminen, päästöttömään tulevaisuuteen investoiminen sekä käänne globalisaation aiheuttamissa inflaatiotrendeissä puhuvat pysyvämmin muuttumassa olevasta inflaatioympäristöstä.

- Sijoittajille viimeisten vuosikymmenten aikana tutuksi tulleen matalan ja stabiilin hintaympäristön puolesta puhuu vuorostaan merkittävä vapaa työvoimareservi, joka jarruttanee palkkojen nousupainetta hieman pidemmällä aikavälillä sekä keskuspankkien inflaatiotavoitteet.

Hiljasen mielestä tilanne näyttää keskuspankkien kannalta haastavalta.

- Keskuspankkikäsikirja sanoo, että tarjontapuolen ohimenevistä tekijöistä johtuvaa inflaatioon ei tulisi reagoida kiristämällä rahapolitiikkaa. Tällä hetkellä haasteena on kuitenkin inflaatiopaineiden pitkittyminen, mm. tuotannollisista pullonkaulatekijöistä johtuen. Mitä pidempään inflaatio pysyy korkeana, sitä suurempi on riski palkkainflaatiolle, joka voi itsessään alkaa ruokkia kuluttajahintainflaatiota. Tähän riskiin keskuspankkien on reagoitava.

Hiljasen mukaan inflaatio on viime kädessä poliittinen valinta.

- Keskuspankit voivat tappaa inflaation rahapolitiikkaa voimakkaasti kiristämällä, mikä voi kuitenkin johtaa talouden selkärangan taittumiseen ja pahimmassa tapauksessa taantumaan. Siksi todennäköisempää on, että keskuspankit pyrkivät etenemään varovaisemmin. Talouden epävarmuustekijät yhdessä kiristyvän rahapolitiikan kanssa muuttavat toimintaympäristöä, jonka seurauksena volatiliteetin voi odottaa nousevan myös muuallakin kuin vain korkomarkkinoilla, Hiljanen päättää.