Mene hakuun Mene sisältöön

Matti Kantomaa, miltä sijoitusvuosi 2023 näyttää?

Pyysimme neljää asiantuntijaa pohtimaan mitkä tekijät vaikuttavat eniten tämän vuoden markkinakehitykseen. SEB:n strategi Matti Kantomaa vastaa kolmeen kiperään kysymykseen.

Mitä otat mukaan vuodelta 2022 riskinottohalukkuuden, asemoinnin ja allokaation osalta?

Päättynyt vuosi oli allokaationäkemyksen kannalta erittäin haasteellinen, kun talouskasvuodotuksia korjattiin lukuisia kertoja alaspäin, mutta tästä huolimatta yritysten tuloskasvu toteutui lähes odotetulla tasolla. Alkaneeseen vuoteen lähdettäessä talouskasvuodotukset ovat hyvin vaatimattomat, lyhyt ja kohtuullisen kevyt taantuma näyttää varsin todennäköiseltä tulemalta vuoden ensimmäisellä puoliskolla varsinkin euroalueella. Toisaalta, ennusteisiin liittyy melkoisesti epävarmuuksia, ja taantuman välttäminen, ns. pehmeä lasku, on sekin korteissa. Kun viime vuonna talouskasvuennusteissa nähtiin merkittäviä korjauksia alaspäin, niin alkaneen vuoden aikana voidaan hyvinkin ”joutua” korjaamaan kasvuennusteita ylöspäin. Ennuste-epävarmuuksien lisäksi nostan esille markkinoiden korkoherkkyyden: nopeasti kohonnut korkotaso painoi sijoitusmarkkinoiden arvostustasoja laajalti ja oli osaltaan myös talouskasvuennusteiden alas korjaamisen taustalla. Nyt näyttää siltä, että keskuspankkien korkosykli alkaa olla lähellä päätöstään, ja siten korkotason nousun aiheuttama negatiivinen efekti hiipuu vähitellen ja mahdollisesti, mikäli korkotaso alkaa laskemaan myöhemmin ennakoiden keskuspankkien kevenevää rahapolitiikka, kuluvana vuonna korkoliikkeen vaikutus onkin varsin positiivinen ajuri sijoitusmarkkinoilla.

Mitkä tekijät ovat keskeisiä vuonna 2023?

Se, missä vaiheessa keskuspankit (EKP, FED) tulkitsevat inflaation olevan uskottavasti ja pitkäkestoisesti hidastuvalla polulla, mikä antaisi perusteet päättää rahapolitiikan kiristäminen. Markkinoilla tultaneen hinnoittelemaan (markkinakorot laskevat) joitakin kuukausia etukäteen koronnostojen päättyminen ja myöhemmin vuoden mittaan myös rahapolitiikan kääntyminen keventyvälle uralle. Talouskasvun toipuminen vuoden ensimmäisen puoliskon heikon jakson jälkeen voi hyvinkin olla verkkaista, sillä rahapolitiikan nopea kääntyminen kevenevälle uralle ei näytä todennäköiseltä, eikä finanssipoliittisestikaan näytä olevan tilaa merkittäviin elvytystoimiin. Mikäli talouden heikko jakso jää lyhyeksi ja työmarkkinoiden tila ei rapaudu merkittävästi, kulutuskysynnän elpyminen olisi yksi tukijalka talouskasvun piristymiseen, mikä voisi taasen antaa nostetta myös investointikysyntään talouden epävarmuuksien laimentuessa.

Mikä on ennusteesi vuodelle 2023?

Perusskenaariossa talouden heikon jakson jäädessä lyhyeksi ja korkohuipun ollessa lähellä, sijoitusmarkkinoiden näkymät olisivat kohtuullisen hyvät. Ehkä viime vuosiin verrattuna kuluvasta vuodesta tulee erilainen siksi, että korko-omaisuusluokkien tuottopotentiaali näyttää varsin hyvältä ja eikä enää ole syytä puhua TINA-logiikasta (there-is-no-alternative), kun epänormaalit ja jopa negatiiviset korkotasot ovat taakse jäänyttä elämää. Osakemarkkinoillakin alkuvuoden tilanne on edellisiin verrattuna poikkeava, kun tulosperusteinen (PE) hinnoittelu on selvästi keveämpää kuin aiempina vuosina on totuttu näkemään. Tuloskasvuennusteissa ei ole ainakaan ylioptimismia nähtävissä, vaikkakin esimerkiksi kustannuspaineiden vaikutus voi painaa varsinkin alkuvuodesta tuloskasvua. Tuloskasvuennusteet ovat kuitenkin sidoksissa talouskasvuennusteisiin, ja mikäli talouskasvuennusteita korjattaisiin jäljempänä ylöspäin, niin myös tuloskasvuennusteissa on lupa odottaa vastaavia muutoksia. Vaikka perusskenaario koko vuotta koskien onkin sijoitusmarkkinoiden potentiaalin suhteen varsin positiivinen, niin matkan varrella tulee varmasti olemaan turbulenssia, mutta toisaalta siihen on jo viime vuosina totuttu.