Mene hakuun Mene sisältöön

Käytössäsi on vanhentunut selain. Tietoturvallisuuden ja sivujen yleisen toimivuuden vuoksi suosittelemme, että päivität selaimesi uusimpaan versioon.

SEB:n talousennuste: Talouden paluu normaaliin jatkuu ongelmista huolimatta – Suomen talous kasvaa 3,0 prosenttia

Vuoden 2022 alkaessa maailmantalouden toipuminen koronapandemian jäljiltä kohtaa uutta vastatuulta korkean inflaatioon, virusmuunnosten ja geopoliittisten riskien muodossa. Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia.

Keskuspankit kiihdyttävät ohjauskorkojen normalisointia, ja Fedin suunnitelmat taseen pienentämiseksi aiheuttavat huolta osake- ja korkomarkkinoilla. Jännitteet Venäjään liittyen ovat uusi riskitekijä, erityisesti Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Saksan suhteen. Talouskasvua tukevat kotitalouksien suuret säästöt yhdistettynä palveluiden kasvavaan kysyntään, kunhan pandemiatilanne helpottuu. Kasvuennuste pysyy suhteellisen vakaana, ja Pohjoismaiden talouden ennustetaan kasvavan tasaisesti tänä vuonna.

- Talouden näkymistä on tullut aiempaa epäselvempiä monista eri syistä, mutta samanaikaisesti näköpiirissä on toivoa, kunhan tämänhetkinen korona-aalto on ohi. Ennusteemme perustuu sille ajatukselle, että koronapandemia vaikutukset talouteen helpottavat lähitulevaisuudessa ja korona ei enää jatkossa aiheuta merkittäviä häiriöitä taloudelle Euroopassa ja Yhdysvalloissa, SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson toteaa.

Inflaatiopaineet ajavat keskuspankit kiristämään politiikkaansa – EKP jälkijunassa

Inflaatiopaineet ovat muodostuneet aiemmin odotettua korkeammiksi, erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopassa, jossa erityisesti voimakas energianhintojen nousu nostaa kuluttajahintoja.

Kuluttajahintojen nousuvauhdin odotetaan saavuttavan huippunsa tulevina kuukausina ja laskevan vuoden loppua kohti energianhintojen nousuvauhdin taittuessa ja tuotannon pullonkaulojen vähitellen helpottaessa. Työttömyys on laskenut useissa maissa lähelle pandemiaa edeltäviä tasoja, ja pula työvoimasta on aiheuttanut merkittäviä palkkapaineita, erityisesti Yhdysvalloissa.

- Korkea inflaatio yhdessä palkkojen nousun kanssa on lisännyt keskuspankkien painetta kiristää politiikkaansa aiempaa arvioitua nopeammin. Odotamme Yhdysvaltain keskuspankin nostavan ohjauskorkoaan maaliskuussa ja nostavan lyhyet korot kahden prosentin tasolle vuoden 2023 loppuun mennessä. Maltillisemmat palkkanäkymät ja matalampi pohjainflaatio antavat Euroopan keskuspankille mahdollisuuden edetä varovaisemmin ja odotamme EKP:n ohjauskoron nostoa vasta ensi vuonna, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.

Korkeammat korot ja odotukset Yhdysvaltain keskuspankin taseen pienentämisestä tuovat epävarmuutta osakemarkkinoille. Euroopassa lyhyiden markkinakorkojen odotukset ovat puolestaan nousseet markkinoiden hinnoitellessa koronnostoa jo kuluvalle vuodelle ja merkittävää euroalueen pankkisysteemin likviditeetin pienentymistä.

- Akuutit inflaatiopaineet, nousevat korot ja odotukset Yhdysvaltain keskuspankin taseen pienentämisestä tuovat markkinoille epävarmuutta sijoittajien pelätessä, että keskuspankit joutuvat tappamaan talouskasvun inflaation hillitsemiseksi. Keskeinen tekijä markkinoiden rauhoittumiseksi olisi inflaatiovauhdin kääntyminen selkeään laskuun, mutta tätä joudutaan odottamaan ainakin talvikuukausien yli. Euroopassa pidämme markkinoiden pelkoja eurosysteemin likviditeetin rajusta pienenemisestä ja lyhyiden markkinakorkojen voimakkaasta noususta jo tänä vuonna liioiteltuina, Hiljanen jatkaa.

Suomen talous toipuu terveellistä vauhtia tänä vuonna

Suomessa kotitaloudet ovat olleet varovaisia tähän asti kulutuksen osalta, mutta nyt kotitalouksien kulutuksen odotetaan kasvavan. Palkat nousevat nopeinta vauhtia moniin vuosiin, ja inflaatiolla on vain lievä vaikutus talouskasvuun. Investoinnit kasvavat, ja vientinäkymät ovat lupaavat. SEB:n ekonomistit odottavat Suomen talouden kasvavan 3,0 kuluvana vuonna, ja 1,6 prosenttia vuonna 2023.

Myös muiden Pohjoismaiden BKT:n odotetaan kasvavan terveellistä vauhtia tänä vuonna. Ruotsin talous takkuaa seuraavien vuosineljänneksien ajan, mutta kiihdyttää uudestaan, kun globaalit tuotantohäiriöt helpottavat ja energian hinnat laskevat. Tälle vuodelle ennustetaan 3,0 prosentin kasvua, joka jää selvästi jälkeen viime vuoden ennustettua paremmasta kasvusta.

Vuodelle 2023 Ruotsissa odotetaan 2,7 prosentin kasvua. Kulutus kasvaa inflaation aiheuttamasta vastatuulesta huolimatta, ja työmarkkina kuumenee. Asuntojen hinnat jatkavat nousua, mutta aiempaa hitaampaa tahtia, korkoympäristön ollessa epävarma.

Norjassa resurssipula johtaa kasvaviin hinta- ja palkkapaineisiin, ja Norjan keskuspankki jatkaa korkojen nostoa tänä vuonna, nostamalla ohjauskorkoa neljästi. Tanskassa lyhytaikainen paine kruunua kohtaan voi pakottaa Tanskan keskuspankin uusiin interventioihin.

Tärkeimmät tunnusluvut

(suluissa olevat luvut ovat marraskuun ennustelukuja)

International economy, GDP, year-on-year changes, %

2020

2021

2022

2023

United States

-3.4

5.6 (5.6)

3.5 (3.9)

2.1 (2.2)

Euro area

-6.4

5.3 (5.1)

4.0 (4.4)

2.9 (2.6)

United Kingdom

-9.4

7.2 (6.9)

4.5 (4.9)

2.9 (2.8)

Japan

-4.6

2.0 (2.5)

3.2 (2.7)

1.2 (1.2)

OECD

-4.6

5.2 (5.2)

3.7 (3.9)

2.4 (2.4)

China

2.2

8.1 (8.2)

5.2 (5.2)

5.4 (5.4)

Nordic countries

-2.2

4.2 (4.1)

3.3 (3.5)

2.5 (2.4)

Baltic countries

-1.7

5.6 (5.7)

3.8 (4.0)

3.4 (3.5)

The world (purchasing power parities, PPP)

-3.3

5.8 (5.7)

4.1 (4.4)

3.6 (3.5)

Nordic and Baltic countries, GDP, year-on-year changes, %

       

Norway

-0.7

3.9 (2.8)

4.0 (3.7)

2.5 (2.6)

Denmark

-2.1

4.0 (5.0)

3.3 (3.5)

3.0 (2.5)

Finland

-2.8

3.5 (3.5)

3.0 (3.0)

1.6 (1.6)

Lithuania

-0.1

4.9 (4.9)

3.5 (3.6)

3.3 (3.3)

Latvia

-3.6

4.5 (4.5)

4.6 (5.0)

3.8 (4.2)

Estonia

-3.0

8.2 (8.8)

3.3 (3.8)

3.0 (3.0)

Swedish economy, year-on-year changes, %

       

GDP, actual

-2.8

4.9 (4.6)

3.0 (3.6)

2.7 (2.5)

GDP, working day corrected

-3.0

4.8 (4.5)

3.1 (3.6)

2.8 (2.6)

Unemployment, % (EU definition)

8.8

8.8 (8.8)

7.6 (7.7)

7.2 (7.3)

CPI (consumer price index)

0.5

2.2 (2.0)

3.1 (2.5)

1.7 (1.5)

CPIF (CPI minus interest rate changes)

0.5

2.4 (2.3)

3.3 (2.6)

1.5 (1.5)

Government net lending (% of GDP)

-2.8

-0.6 (-1.0)

0.7 (0.0)

0.7 (0.7)

Repo rate (December)

0.0

0.0 (0.0)

0.0 (0.0)

0.50 (0.25)

Exchange rate, EUR/SEK (December)

10.05

10.29 (10.00)

10.05 (9.90)

9.70 (9.70)


 

Nordic Outlook February 2022 – Lue raportti kokonaisuudessaan täältä

Lisätietoja:

Jussi Hiljanen: + 46 70 772 31 67
Jens Magnusson: +46 70 210 2267