Inflaatio laskee, mutta pohjainflaatio vain hitaasti. Tämän kevään rahoitusalan myllerrys osoittaa selvästi rahapolitiikan nopean kiristämisen haitat. Olemme lähellä ohjauskorkojen huippua, mutta on odotettava vähintään syksyyn, ennen kuin keskuspankit alkavat laskea korkojaan, ja Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) on ensimmäinen.
- Reaalitalouden vahva kehitys on pitänyt inflaation korkeana, mutta se on myös helpottanut keskuspankkien mahdollisuuksia nostaa ohjauskorkojaan nopeasti ilman huolta työttömyyden kasvusta ja talouskasvun nopeasta hidastumisesta. Nyt hidastumisen merkit alkavat kuitenkin olla selvempiä, ja inflaatio alkaa vihdoin hidastua. Tämä muuttaa pelikenttää, toteaa SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Ruotsi: Ahtaalle joutuneet kotitaloudet vähentävät kulutusta
Ruotsin reaalipalkkojen odotetaan laskevan yli 10 prosenttia kahden vuoden aikana, ja kotitalouksiin kohdistuu paineita myös asuntolainojen korkojen noususta. Kulutus väheni vuonna 2022, ja sen odotetaan laskevan yhteensä 4 prosenttia, joka olisi lähes ainutkertainen lasku. Asuntojen hintojen lasku jatkuu, ja SEB:n ekonomistit pitävät kiinni ennusteesta, jonka mukaan ne laskevat yhteensä 20 prosenttia.
Työmarkkinat tulevat olemaan tärkeässä roolissa. Toistaiseksi työmarkkinoiden hidastuminen on ollut pelättyä lievempää, mutta jos talouden taantuma pitkittyy, työmarkkinat ovat vaarassa heikentyä tavalla, joka voi synnyttää negatiivisen kierteen - kulutuksen ja asuntojen hintojen laskun jatkuessa. Vuoden 2023 aikana finanssipolitiikan odotetaan olevan neutraalia tai jopa hieman kiristyvää, mutta myöhemmin hallituskaudella on todennäköistä melko voimakas finanssipoliittinen elvytys, johon sisältyy veronalennuksia ja menojen lisäyksiä.
Suomi: Tunnelmat paranevat hieman vuoden toisella puoliskolla
Suomen talous ajautui taantumaan vuoden 2022 lopulla, ja taantuma jatkuu vuoden 2023 alkupuoliskolla. Vuoden 2023 toisella vuosipuoliskolla tapahtuvan elpymisen ansiosta koko vuoden tuotanto pysyy kuitenkin lähellä edellisvuoden tasoa. Elpyminen on kuitenkin hidasta, ja vuonna 2024 talous kasvaa niukasti 1,2 prosenttia.
Vuonna 2022 tapahtuneen suomalaisten kotitalouksien ja yritysten luottamuksen romahduksen jälkeen talouden tunnelma on tänä vuonna hieman kohentunut. Nousu johtuu kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä, joka näyttää myös hyödyttäneen yritysten tunnelmia palvelualoilla ja vähittäiskaupassa. Toistaiseksi vähittäismyynti on jatkanut laskuaan tasaista 3 prosentin vauhtia, mutta vahvat työmarkkinat ja mielialan elpyminen saattavat parantaa tilannetta. Velanhoitokustannusten merkittävä kasvu on haitannut kulutusta. Kotitalouksien velan osuus käytettävissä olevista tuloista on noin 140 prosenttia. Se on korkea, mutta pienempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Ohjauskorot pian huipussaan - Fed aloittaa leikkaukset tänä syksynä
Ohjauskorot ovat nyt lähellä huippuaan, mutta useilla keskuspankeilla on vielä yksi tai useampi askel jäljellä. Yhdysvaltain keskuspankki Fed aloittaa koronlaskut ensimmäisenä marraskuussa. Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa korkoja vielä kesä- ja heinäkuussa ja odottaa vuoden 2024 toiselle vuosineljännekselle ennen koronleikkausten aloittamista.
Pankkisektorin myllerrykset Yhdysvalloissa ja Euroopassa ovat nostaneet pinnalle uusia uhkia rahoitusvakaudelle. SEB:n asiantuntijat uskovat kuitenkin, että viranomaisten nopea puuttuminen riittää välttämään rahoituskriisin.
- Viimeisen parin kuukauden tapahtumat muistuttavat meitä riskeistä, jotka liittyvät rahapolitiikan nopeaan kiristämiseen pitkän nollakorkokauden jälkeen. Rahapolitiikka vaikuttaa viiveellä, mutta erityisesti EKP kokee, että sillä ei ole mahdollista odottaa jo tehtyjen koronnostojen vaikutuksia, koska euro-alueen inflaatiohuoli on edelleen akuutti ja keskuspankki haluaa osoittaa, että se taistelee inflaatiota vastaan täydellä tarmolla. Kesän jälkeen EKP:n koronnostot lienevät kuitenkin ohi ja painotus siirtyy koronnostoista taseen koon pienentämiseen, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.
Tärkeimmät tunnusluvut: (suluissa olevat luvut ovat tammikuun 2023 ennustelukuja)
|
International economy. GDP, year-on-year changes, % |
2021 |
2022 |
2023 |
2024 |
|
United States |
5.9 |
2.1 (2.0) |
0.7 (0.5) |
0.9 (1.2) |
|
Euro area |
5.3 |
3.5 (3.4) |
0.6 (0.0) |
1.6 (1.9) |
|
United Kingdom |
7.6 |
4.1 (4.0) |
-0.3 (-1.2) |
0.7 (0.7) |
|
Japan |
2.1 |
1.1 (1.9) |
1.5 (1.8) |
1.2 (1.3) |
|
OECD |
5.7 |
3.0 (2.9) |
0.9 (0.7) |
1.4 (1.7) |
|
China |
8.1 |
3.0 (3.0) |
5.9 (5.5) |
4.9 (4.9) |
|
Nordic countries |
4.5 |
3.0 (2.6) |
0.0 (-0.3) |
1.2 (1.7) |
|
Baltics |
6.0 |
1.4 (1.4) |
-0.1 (0.2) |
2.7 (3.3) |
|
World (PPP) |
6.3 |
3.3 (3.3) |
2.5 (2.5) |
2.9 (3.3) |
|
Nordic and Baltic countries. GDP, year-on-year changes, % |
|
|
|
|
|
Norway |
3.9 |
3.3 (3.1) |
1.1 (0.6) |
1.5 (2.0) |
|
Denmark |
4.9 |
3.8 (3.0) |
0.5 (0.0) |
2.0 (2.5) |
|
Finland |
3.0 |
2.1 (2.0) |
-0.1 (-0.3) |
1.2 (1.4) |
|
Lithuania |
6.0 |
1.9 (2.2) |
-0.2 (0.1) |
2.7 (3.5) |
|
Latvia |
4.1 |
2.8 (1.6) |
0.4 (0.4) |
2.7 (2.7) |
|
Estonia |
8.0 |
-1.3 (-0.4) |
-0.4 (0.2) |
2.5 (3.5) |
|
Swedish economy. Year-on-year changes, % |
|
|
|
|
|
GDP, actual |
5.4 |
2.6 (2.9) |
-1.0 (-1.2) |
0.6 (1.1) |
|
GDP, day-adjusted |
5.3 |
2.7 (3.0) |
-0.8 (-1.0) |
0.6 (1.1) |
|
Unemployment rate (%) (EU definition) |
8.8 |
7.5 (7.5) |
7.8 (8.1) |
8.6 (8.5) |
|
CPI |
2.2 |
8.4 (8.4) |
8.7 (9.1) |
3.4 (2.5) |
|
CPIF |
2.4 |
7.7 (7.7) |
6.3 (6.2) |
2.6 (1.6) |
|
Public sector balance (% of GDP) |
0.0 |
0.7 (1.2) |
0.5 (0.4) |
-1.0 (-0.7) |
|
Key interest rate (Dec) |
0.00 |
2.50 (2.50) |
3.75 (3.00) |
3.00 (2.25) |
|
Exchange rate, EUR/SEK (December) |
10.29 |
11.12 (11.12) |
10.85 (10.25) |
10.50 (10.05) |
Suomen ja euroalueen ennustelukuja
Finland
Yearly change in per cent
|
|
2021 level, |
|
|
|
|
|
|
EUR bn |
2021 |
2022 |
2023 |
2024 |
|
Gross domestic product |
252 |
3.0 |
2.1 |
-0.1 |
1.2 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Unemployment, OECD harmonised (%) |
|
7.6 |
6.8 |
7.1 |
6.9 |
|
CPI, harmonised |
|
2.1 |
7.2 |
5.0 |
2.0 |
|
Hourly wage increases |
|
2.3 |
2.4 |
4.2 |
3.5 |
|
Public sector financial balance, % of GDP |
|
-2.7 |
-0.8 |
-2.2 |
-1.5 |
|
Public sector debt, % of GDP |
|
72.4 |
73.0 |
72.0 |
72.5 |
Euro area
Yearly change in per cent
|
|
2021 level, |
|
|
|
|
|
|
EUR bn |
2021 |
2022 |
2023 |
2024 |
|
Gross domestic product |
12,318 |
5.3 |
3.5 |
0.6 |
1.6 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Unemployment (%) |
|
7.7 |
6.7 |
7.0 |
7.8 |
|
Consumer prices |
|
2.6 |
8.4 |
5.4 |
1.5 |
|
Core CPI |
|
1.5 |
3.9 |
5.3 |
2.8 |
|
Public sector financial balance, % of GDP |
|
-5.1 |
-3.9 |
-3.3 |
-2.5 |
|
Public sector debt, % of GDP |
|
95.4 |
92.0 |
91.0 |
90.0 |