Kasvun kannalta suuri riski on, että politiikka, jossa Donald Trump ja Yhdysvallat ovat valokeilassa, tahallaan tai vahingossa huonontaa talouskasvun ja inflaation normalisoitumisen edellytyksiä.
- Tällä hetkellä on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa Yhdysvaltojen talouspolitiikasta. Trump haluaa nähdä vahvan talouden ja osakemarkkinat, mikä saattaa rajoittaa hänen äärimmäisimpiä poliittisia valintojaan. Yhdysvallat lisää nyt globaalia epävarmuutta, mikä haittaa kasvua Kiinassa, Euroopan unionissa ja muualla. Samaan aikaan veronalennukset, sääntelyn purkaminen ja yritysten lisääntynyt optimismi voivat vauhdittaa Yhdysvaltojen kasvua, sanoo SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Useita epävarmuuden ja epävakauden lähteitä vuosina 2025–2026
Presidentti Trump on nyt siirtymässä sanoista ja uhkailuista tekoihin ja harjoittamassa Yhdysvaltojen kannalta yritysystävällistä politiikkaa, johon liittyy kuitenkin inflaatioriski. Kiina ja Saksa kamppailevat rakenteellisten ongelmien kanssa. Useilla Euroopan mailla on edessään merkittäviä poliittisia ja taloudellisia valintoja: Saksassa järjestetään vaalit 23. helmikuuta ja ehkä myös Ranskassa kesällä tai syksyllä, ja Iso-Britannian työväenpuolueen hallitukseen kohdistuu suuria paineita. SEB:n ekonomistit ennustavat globaalin kasvun olevan hieman yli 3 prosenttia vuosina 2025 ja 2026, mikä on pitkälti ennallaan marraskuun ennusteeseen verrattuna. Vaikka BKT:n kasvu on yleisesti ottaen vakaata, yksittäisten maiden ja alojen kehitys näyttää paljon aiempaa hajanaisempaa kuvaa. Yhdysvalloissa talouden ja tuottavuuden kasvu on edelleen nopeampaa kuin euroalueella. Maailmanlaajuisesti palvelusektori on edelleen teollisuutta parempi.
- Painopiste on kotitalouksissa; kulutuksen pitäisi vauhdittaa kasvua, sillä uudet tullit ja kaupan esteet uhkaavat heikentää sekä teollisuutta että kauppaa. Kasvua vauhdittavat muun muassa reaalitulojen kasvu, hyvä varallisuusasema ja jatkuvat ohjauskoron alennukset. Kotitalouksien ei tarvitse vahvistaa taseitaan kovinkaan paljon. Lisääntyneet tulot voivat sen sijaan mennä kulutukseen. Optimismin ja ostovoiman on kuitenkin ensin voitettava säästäminen ja ahdistus - erityisesti Euroopan maissa, joissa kasvu on edelleen heikkoa, mutta joissa odotamme nopeampaa kasvua syksyyn 2025 mennessä, sanoo SEB:n talousennusteiden johtaja Daniel Bergvall.
Taistelu inflaatiota vastaan on suurelta osin voitettu
Yleinen kuva on, että maailmanlaajuinen inflaation hidastuminen jatkuu, mikä jättää tilaa uusille koronlaskuille.
- Yhdysvaltain keskuspankin koronlaskusykli on vähintäänkin tauolla, kun taas Euroopan keskuspankki jatkaa koronlaskujaan alkusyksyyn saakka, jolloin EKP:n talletuskorko saavuttaa 1,50 prosentin tason. Tuloksena on Fedin ja EKP:n ohjauskorkoeron yhä jatkuva kasvaminen, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.
- Kaiken kaikkiaan kasvu- ja korkoennusteemme epävarmassa maailmanlaajuisessa ympäristössä - ja tariffiriskipreemion vallitessa - viittaavat siihen, että Yhdysvaltain dollari vahvistuu edelleen. EUR/USD-kurssi painuu vuoden puolivälissä 1,01:een, mutta nousee vuoden 2025 ja 2026 aikana hitaasti 1,07:ään, Hiljanen jatkaa.
Suomessa kotimainen kysyntä pysyy heikkona
Vaikka viennin kasvu antaa jonkin verran vauhtia Suomen elpymiselle, julkisen talouden säästötoimien odotetaan tukahduttavan kotimaista kysyntää. Samaan aikaan työmarkkinat ovat edelleen heikot. BKT kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2025, minkä jälkeen kasvu kiihtyy 1,8 prosenttiin vuonna 2026.
Suomalaisten yritysten suorituskyky on vaihdellut sen mukaan, toimiiko yritys kotimaisilla vai kansainvälisillä markkinoita. Teollisuustuotanto elpyi voimakkaasti vuoden 2024 aikana, mutta hidastui hieman loppuvuodesta. Uusien tilausten määrän kasvu viittaa elpymisen jatkumiseen vuonna 2025. Teollisuustuotannon nousua ovat johtaneet koneet ja elektroniikka, jotka ovat menestyneet perinteisiä teollisuudenaloja, kuten puu- ja paperiteollisuutta, paremmin. Odotamme Suomen viennin kiihtyvän ja kasvavan keskimäärin yli 3 prosenttia vuodessa vuosina 2025–2026.
Taloudellinen tilanne on epätasainen. Vientiin suuntautuneet alat elpyvät, mutta kotimainen kysyntä on heikkoa. Kasvava työttömyys, julkisten menojen leikkaukset, veronkorotukset ja kuluttajien heikko luottamus painavat kulutusta. Vähittäismyynti on laskenut alimmilleen sitten vuoden 2018, kun taas palvelusektori on osoittanut hieman parempaa sietokykyä. Vaikka korkojen aleneminen helpottaa kotitalouksien taloudellisia paineita, yksityinen kulutus kasvaa vain vaatimattoman 1 prosentin vuonna 2025 ja hieman yli 1,5 prosenttia vuonna 2026. Mahdolliset Trumpin tariffit ovat negatiivinen riskitekijä Suomen ja EU:n talouskasvulle.
Tärkeimmät tunnusluvut: (suluissa olevat luvut ovat marraskuun 2024 ennustelukuja)
|
International economy. GDP. Year-on-year changes, % |
2023 |
2024 |
2025 |
2026 |
|
United States |
2.9 (2.9) |
2.8 (2.7) |
2.4 (2.0) |
1.9 (1.7) |
|
Euro area |
0.4 (0.4) |
0.8 (0.8) |
1.1 (1.3) |
1.4 (1.6) |
|
United Kingdom |
0.3 (0.3) |
0.9 (1.0) |
1.6 (1.4) |
1.4 (1.5) |
|
Japan |
1.5 (1.7) |
0.0 (0.4) |
1.5 (1.0) |
0.8 (1.1) |
|
OECD |
1.7 (1.7) |
1.7 (1.8) |
1.9 (1.9) |
1.8 (1.7) |
|
China |
5.2 (5.2) |
5.0 (5.0) |
4.5 (4.5) |
4.3 (4.3) |
|
Nordic countries |
0.3 (0.4) |
1.3 (1.1) |
2.2 (2.2) |
2.4 (2.5) |
|
Baltic countries |
0.0 (0.0) |
1.0 (0.9) |
2.3 (2.4) |
2.7 (2.7) |
|
World (PPP) |
3.2 (3.2) |
3.2 (3.2) |
3.2 (3.1) |
3.1 (3.1) |
|
Nordic and Baltic countries. GDP, y-o-y changes, % |
|
|
|
|
|
Norway |
0.0 (0.5) |
2.3 (1.6) |
2.2 (1.9) |
1.2 (1.2) |
|
Denmark |
2.5 (2.5) |
2.8 (2.4) |
2.6 (3.0) |
3.0 (3.0) |
|
Finland |
-1.2 (-1.2) |
-0.3 (-0.5) |
1.5 (1.5) |
1.8 (1.8) |
|
Lithuania |
0.3 (0.3) |
2.5 (2.4) |
2.8 (2.8) |
2.9 (2.9) |
|
Latvia |
1.7 (1.7) |
-0.4 (-0.4) |
1.8 (1.8) |
2.2 (2.2) |
|
Estonia |
-3.0 (-3.0) |
-0.9 (-0.9) |
1.8 (2.2) |
2.8 (2.8) |
|
Swedish economy. Y-o-y changes, % |
|
|
|
|
|
GDP, actual |
-0.2 (-0.3) |
0.5 (0.5) |
2.2 (2.2) |
3.1 (3.1) |
|
GDP, day-adjusted |
0.0 (-0.1) |
0.5 (0.5) |
2.4 (2.4) |
2.9 (2.9) |
|
Unemployment rate, % (EU definition) |
7.7 (7.7) |
8.4 (8.5) |
8.7 (8.8) |
8.3 (8.5) |
|
CPI |
8.5 (8.5) |
2.8 (2.8) |
0.4 (0.3) |
1.9 (1.7) |
|
CPIF |
6.0 (6.0) |
1.9 (1.8) |
2.0 (1.7) |
2.0 (2.0) |
|
Public sector balance, % of GDP |
-0.8 (-0.6) |
-1.6 (-1.0) |
-1.5 (-1.3) |
-1.0 (-0.5) |
|
Policy rate (December) |
4.00 (4.00) |
2.50 (2.50) |
2.00 (2.0) |
2.00 (2.00) |
|
Exchange rate, EUR/SEK (December) |
11.13 (11.13) |
11.46 (11.75) |
11.30 (11.40) |
11.10 (11.20) |