SEB toimi rahoituksen järjestäjänä Helenin ja Ålandsbankenin ostaessa Kalistannevan tuulipuiston
Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahasto ja Helen Oy ostivat Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Kalistannevan tuulipuiston ranskalaiselta VALOREM-konsernilta helmikuussa 2022. Hankkeen rahoituksen järjestäjänä ja toisena rahoittajana toimi SEB, jolla on myös pitkä kokemus vastaavista hankkeista.
Tuulipuiston kokonaiskapasiteetti tulee olemaan 165 MW ja se tulee tuottamaan 60 000 kotitalouden sähkönkulutusta vastaavan määrän sähköä vuosittain. Tuulipuistoon tulee 30 tuuliturbiinia.
Tuulipuiston rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 2022, ja sen arvioidaan olevan käytössä täydellä kapasiteetillaan tammikuussa 2025.
Salkunhoitaja Jimmy Forsman Ålandsbankenista kertoo, että Ålandsbanken Tuulivoima on Suomen ensimmäinen tuulivoimaan sijoittava erikoissijoitusrahasto.
”Kalistanneva on rahaston toinen sijoituskohde”, Forsman toteaa ja lisää, että tuulivoima on keskeisessä roolissa Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia energiantuotantoa.
Syvänvihreä momentum on vahva
Helenin strategia- ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja Antti Sallila kuvailee hanketta ”merkittäväksi askeleeksi” matkalla kohti hiilineutraaliutta ja samalla jatkoksi yhtiön tuulivoimatuotannon edistämisstrategialle.
”Kalistannevan myötä vuosittainen tuulivoimatuotantomme ylittää 1,5 TWh”, toteaa Sallila ja lisää, että Helenin ”tuuliportfoliossa” on edelleen tilaa. ”Olemme tyytyväisiä, mutta emme kylläisiä.”
Jimmy Forsman on samoilla linjoilla: ”2021 oli tuulivoiman huippuvuosi, ja 2022 menee ohi vielä siitäkin. Emme näe trendin hiipuvan ihan heti.”
Kalistannevan tuulipuisto on täysin luvitettu ja osa laajempaa Viiatti-hanketta, jonka toisen tuulipuiston Matkussaaren omistajuus ja hallinnointi säilyy VALOREMilla.
Rahoittaja vahvasti tukemaan hanketta
Energia-alan asiakkaisiin keskittynyt Kimmo Vappula SEBistä toteaa, että juuri tämän tyyppisiin vihreän siirtymän hankkeisiin rahoittaja haluaa panostaa ja tuoda oman asiantuntemuksensa rahoituksen järjestämisestä ja eri rahoitusvaihtoehdoista asiakkaiden käyttöön.
”Kalistanneva on meidän näkökulmastamme mielenkiintoinen hanke, joka tukee niin asiakkaiden kuin pankinkin tavoitteita”, Vappula toteaa ja lisää, että SEB haluaa tukea asiakkaitaan meneillään olevassa energiatransitiossa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Osa suurempaa eurooppalaista tarinaa
SEB on Suomen suurimpia energiasektorin rahoittajia ja neuvonantajia. Energia-asiakkaiden rahoitusratkaisuihin erikoistunut Kari Vilén kertoo, että yritys on viimeisinä vuosikymmeninä ollut mukana mahdollistamassa energiateollisuuden merkittäviä investointeja erityyppisillä vaativilla rahoitusstruktuureilla.
”Esimerkiksi pelkästään Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme rahoittaneet tai rahoittamassa rakenteilla olevia tuulivoimahankkeita, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti vastaa lähes 3 000 MW tuulivoimaa”, kertoo Vilén.
Ja tahti ei hellitä ihan heti: EU:n sekä kansalliset ilmastotavoitteet vaativat ennennäkemättömiä investointeja läpi arvoketjujen. Sähköistyminen mahdollistaa monilla sektoreilla päästövähennykset ja tuulivoima on avainasemassa kattamassa kasvavaa sähkön kulutusta.
”Lisäksi Ukrainan sota kiihdyttää fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaamista kestävillä energiamuodoilla – tämä vaatii puhdasta, kotimaista sähköä ja energiaa”, hän linjaa.
Suomalainen tuulivoimaosaaminen nostaa profiiliaan
Suomessa tuulivoimarakentaminen muuttuu koko ajan sujuvammaksi, kun alalle virtaa lisää rahoitusta ja osaamisperusta vahvistuu entisestään. Kalistannevaakin kaupattiin huutokauppamenettelyn kautta – jotka perinteisesti ovat ulkomaisten toimijoiden temmellyskenttää – mutta niin vain voiton vei kotimainen parivaljakko.
”On hyvä merkki, että kotimaiset toimijat pärjäävät huutokaupoissa”, arvioi Jimmy Forsman.
Forsman ja Antti Sallila toteavat, että paljon on kiinni myös siitä, että kasassa on oikeansorttinen konsortio, rahoitusta myöten.
”Kun on oikeat partnerit, yhteinen sävel löytyy helposti”, summaa Sallila.
Artikkeli on alunperin julkaistu osoitteessa www.enertec.fi. Teksti: Sami J. Anteroinen